Kuvitus Verna Kuutti
kuvituksena rosvosektori

Kirjallisuustieteet kutistuivat Helsingin yliopistossa

Juttu
|
Lassi Saario
|

Yleisessä kirjallisuustieteessä opetustarjonta putosi puolella ja kotimaisessa kirjallisuudessa hieman alle kolmanneksella viime vuodesta. Lisäksi kotimaisen kirjallisuuden ja kahden muun opintosuunnan yhteisistä aloituspaikoista 30 jäi täyttämättä.

Numerossa 2/2017 kerroimme Helsingin yliopiston Iso Pyörä -uudistuksesta kirjallisuustieteiden näkökulmasta. Nyt uudistus on astunut voimaan, ja uudet opiskelijat ovat aloittaneet uusissa laaja-alaisissa kandiohjelmissa.

Kirjallisuustieteiden opetuksen määrä on romahtanut viime lukuvuodesta. Nuoren Voiman laskelmien mukaan kanditason kurssitarjonta on vähentynyt yleisessä kirjallisuustieteessä puolella ja kotimaisessa kirjallisuudessa 30 prosentilla.

Viime lukuvuonna tarjonnan laajuus oli yleisessä kirjallisuustieteessä 152 opintopistettä ja kotimaisessa kirjallisuudessa 185 opintopistettä. Tänä lukuvuonna se on yleisessä kirjallisuustieteessä 73 opintopistettä ja kotimaisessa kirjallisuudessa 128 opintopistettä.

Laskelmat perustuvat WebOodi-järjestelmässä 18. syyskuuta olleisiin opetustietoihin. Yleisen kirjallisuustieteen henkilökunta kertoo, että antiikin kirjallisuuden kurssi puuttuu vielä järjestelmästä.

 

Kotimaisen kirjallisuuden opetuksen vähentymistä saattaa selittää se, että alan omien opintojen oheen ovat tulleet kandiohjelman yhteiset opinnot. Yleisen kirjallisuustieteen opetuksen määrän laskua ne eivät selitä, sillä aineen opiskelijoille oli opiskelukokonaisuuden yhteiset opinnot jo vanhoissa tutkintovaatimuksissa.

Syynä opetustarjonnan kaventumiseen ovat viime vuosien säästötoimet ja laajemmat linjaukset, jotka rajoittavat mahdollisuuksia palkata tuntiopettajia vakinaisen henkilökunnan tueksi, arvioi yleisen kirjallisuustieteen yliopistonlehtori Kai Mikkonen.

Ainejärjestö Katharsis ry:n puheenjohtaja Kaisa Anttila kertoo, että opiskelijoilla on opetuksen ja tiedotuksen vähäisyyden vuoksi ollut vaikeuksia suunnitella opintojaan. Heitä on kehotettu tenttimään ne kurssit, joista opetusta ei järjestetä, mutta tenttimistilaisuuksiakin on vähennetty.

”Tilanne ei varmastikaan olisi yhtään näin sekava eikä henkilökuntaa vedetty näin tiukille, jos yleinen kirjallisuustiede ei olisi menettänyt toista professuuriaan”, Anttila sanoo.

 

Kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi ei pidä 30 prosentin pudotusta opetuksen määrässä merkittävänä. Hän selittää muutosta satunnaisvaihtelulla ja sillä, että osa aineopinnoista on uusissa tutkintovaatimuksissa siirretty yleisopintoihin.

Kotimaisen kirjallisuuden tulevaisuutta varjostaa kuitenkin eräs toinen seikka: opiskelijamäärän mahdollinen putoaminen.

Valintakoe oli tänä vuonna yhteinen suomen kielen sekä suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien kanssa. Koe oli jaettu opintosuuntien mukaan kolmeen osaan, joista kustakin hakijan piti saada vähintään tietty pistemäärä voidakseen tulla valituksi. Kokeeseen osallistui 154 hakijaa, mutta vain 49 hyväksyttiin, vaikka aloituspaikkoja olisi ollut 79.

Vielä ei tiedetä, miten tämä vaikuttaa kotimaisen kirjallisuuden opiskelijamäärään. Uudet opiskelijat valitsevat opintosuuntansa vasta opintojensa myöhemmässä vaiheessa.

Kotimaisen kirjallisuuden puolesta valintakokeesta vastannut yliopistonlehtori Juhani Sipilä ei halua kommentoida asiaa mitenkään.

 

Lue Nuoressa Voimassa 2/2017 julkaistu juttu Iso Pyörä -uudistuksesta täältä.