Kirjalliset myytit saavat huutia
Podcast-sarjassa Kirjallisuuden myytinmurtajat paneudutaan myytteihin, klassikoihin ja niiden kriittisiin uudelleenkirjoituksiin. Sarjassa selvitetään, mitä näkökulmia vastamyytit tai klassikkoromaanien muunnelmat tuovat kaunokirjallisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Murtavatko uudelleenkirjoitukset myyttejä, vai saako klassikko vain entistä vankemman aseman?
Sarjan käsikirjoitus Silvia Hosseini
Sarjan tuotanto Iira Halttunen
Sarjan jingle Aapo Soulanto / Artlab
Jaksojen äänitys Jussi Liukkonen, Ville Liukkonen & Aapo Soulanto / Artlab
Kirjallisuuden myytinmurtajia ovat rahoittaneet Taiteen edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto sekä WSOY:n kirjallisuussäätiö.
Podcast on äänitetty Artlabin studiossa kevättalvella 2023-2024.
Jakso 1. MIKÄ ON UUDELLEENKIRJOITUS?
Kirjallisuuden myytinmurtajien johdantojaksossa selvitetään, mitä myytin tai klassikon uudelleenkirjoittaminen tarkoittaa ja miten feministiset uudelleenkirjoitukset kommentoivat vanhoja teoksia. Myytit kantavat mukanaan ja toisintavat arvoja, ideologioita sekä valtasuhteita, jotka vaativat kriittistä katsetta. Uudelleenkirjoitukset osoittavat myyttien ja klassikoiden ongelmia ja sudenkuoppia, joita ei klassikkostatuksen vuoksi aina tunnisteta.
Jaksossa käsitellään Christa Wolfin romaania Medeia, joka on antiikin Medeia-näytelmien uudelleenkirjoitus. Polttopisteessä on myös Jean Rhysin Siintää Sargassomeri, jossa äänen saa Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin ullakolle teljetty nainen. Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa kirjailija, teatterintekijä E. L. Karhu, joka tunnetaan feministisistä uudelleenkirjoituksistaan näyttämölle sekä romaanistaan Veljelleni.
Jaksossa käsitellyt teokset:
Euripides: Medeia (alkuteoksen kieli kreikka, suom. Kirsti Simonsuuri)
Seneca: Kaksi tragediaa – Medeia ja Thyestes (alkuteoksen kieli kreikka, suom. Antti T. Oikarinen ja Maija-Leena Kallela)
Christa Wolf: Medeia – kertomus kuudelle äänelle (alkuteoksen kieli saksa, suom. Oili Suominen)
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani (alkuteoksen kieli englanti, suom. Kaarina Ruohtola)
Jean Rhys: Siintää Sargassomeri (alkuteoksen kieli englanti, suom. Eva Siikarla)
Jakso 2. UUDET ROBINSONIT
Vuonna 1719 julkaistu Robinson Crusoe on yksi tunnetuimpia eurooppalaisia kertomuksia. Jopa ne, jotka eivät ole romaania lukeneet, tietävät neuvokkaan, haaksirikkoutuneen miehen tarinan. Romaani on osaltaan luonut rationaalisen, edistysuskoisen miehen ihanteen, joka on pitkään hallinnut eurooppalaista kulttuuria.
Tässä jaksossa luetaan Daniel Defoen Robinson Crusoeta ja sen puhuttelevia uudelleenkirjoituksia – Michel Tournierin Perjantaita sekä J. M. Coetzeen romaania Foe. Millaisia harhakäsityksiä eurooppalaiseen rationalisuuteen liittyy ja miten uudet Robinsonit haastavat alkuteoksen kolonialismin? Entä millainen on robinsonadien mieskuva?
Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa tietokirjailija, podcastaaja Veikka Lahtinen.
Jaksossa käsitellyt teokset:
Daniel Defoe: Robinson Crusoe (alkukieli englanti, suom. Juhani Lindholm)
Michel Tournier: Perjantai eli Tyynenmeren kiirastuli (alkukieli ranska, suom. Eila Kostamo)
J.M. Coetzee: Foe (alkukieli englanti, suom. Seppo Loponen)
Jakso 3. KRUUNUA RIISTÄVÄ KAKSOISOLENTO
Jeesus-romaani, historiallinen romaani, ongelmaromaani – miten evankeliumeja voi uudelleenkirjoittaa? Kirjallisuuden myytinmurtajien kolmannessa jaksossa Silvia Hosseini lukee Uutta testamenttia ja sen uudelleenkirjoituksia, José Saramagon Jeesuksen Kristuksen evankeliumia sekä Michel Tournierin romaania Kolmen kuninkaan kumarrus.
Kristityille Raamattu on Jumalan sanaa, uskonnottomalle mytologiaa. Onnistuvatko romaanit myytti- ja uskontokriittisissä näkemyksissään, vai onko pyhä kirja niiden myötä entistä painavampi?
Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa teologiaakin opiskellut väitöskirjatutkija Ville Hämäläinen.
Jaksossa käsitellyt teokset:
Michel Tournier: Kolmen kuninkaan kumarrus (alkuteoksen kieli ranska, suom. Annikki Suni)
José Saramago: Jeesuksen Kristuksen evankeliumi (alkuteoksen kieli portugali, suom. Erkki Kirjalainen)
Jakso 4. LUOKKARETKI 1900-LUVULLE
Jakson fokuksessa ovat 1900-luvun alun yhteiskuntaluokkien kuvaukset ja niistä 2000-luvulla kirjoitetut mukaelmat. Jaksossa luetaan E. M. Forsterin klassikkoa Talo jalavan varjossa sekä Zadie Smithin romaania Kauneudesta. Lisäksi aiheena on Tiina Lehikoisen Punelma – Eino Leinon Jaana Rönty -romaanin kriittinen uudelleenkirjoitus. Ovatko yhteiskuntaluokkien väliset suhteet muuttuneet? Miten luokkakokemukset eroavat toisistaan?
Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtamassa ovat tässä jaksossa filosofian tohtori, vapaa kirjoittaja Taija Roiha sekä kirjailija, toimittaja Emilia Männynväli.
Jaksossa käsitellyt teokset:
E.M. Forster: Talo jalavan varjossa (alkuteoksen kieli englanti, suom. Eila Pennanen)
Zadie Smith: Kauneudesta (alkuteoksen kieli englanti, suom. Irmeli Ruuska)
Eino Leino: Jaana Rönty
Tiina Lehikoinen: Punelma
Jakso 5. TODELLINEN SIVULLINEN
Jaksossa perehdytään Albert Camus’n Sivullisen uudelleenkirjoitukseen, Kamel Daoudin romaaniin Tapaus Meursault. Lisäksi luemme Joseph Conradin Pimeyden sydämen muunnelmaa, Tayeb Salihin suomentamatonta romaania Mawsim al-Hijra ilâ al-Shamâl (englanniksi Season of Migration to the North). Mitä merkityksiä sivullisuus saa postkolonialistisessa kirjallisuudessa? Miltä kolonialismin seuraukset näyttävät algerialaisen ja sudanilaisen kirjailijan näkökulmasta?
Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtavat kansalaisaktivisti, kirjailija Maryan Abdulkarim sekä suomentaja Sampsa Peltonen.
Albert Camus: Sivullinen (alkuteoksen kieli ranska, suom. Kalle Salo)
Kamel Daoud: Tapaus Mersault (alkuteoksen kieli ranska, suom. Leena Rantanen)
Joseph Conrad: Pimeyden sydän (alkuteoksen kieli englanti, suom. Kristiina Kivivuori)
Tayeb Salih: Season of Migration to the North (alkuteoksen kieli arabia, engl. Denys Johnson-Davies)
Jakso 6. KANSANKUVAUSTA VAI TRANSGRESSIOTA?
Millainen kansankuvaaja oli Aleksis Kivi? Tuleeko suomenkielinen klassikko aina luetuksi kansallisten silmälasien läpi? Kirjallisuuden myytinmurtajien viimeisessä jaksossa paneudutaan Seitsemään veljekseen ja sitä mukailevaan Riina Katajavuoren Wenla Männistöön. Lisäksi pohditaan Kiven romaanin akateemista uudelleentulkintaa, Pirjo Lyytikäisen monografiaa Vimman villityt pojat. Jaksossa käsitellyt teokset eivät niinkään haasta alkuperäisteosta kuin sen tulkintahistoriaa ja kanonisoituja tulkintoja.
Silvia Hosseinin kanssa myyttejä murtaa kirjallisuuskriitikko, Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama.
Jaksossa käsitellyt teokset:
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
Riina Katajavuori: Wenla Männistö
Pirjo Lyytikäinen: Vimman villityt pojat