Alex Kampion
Erkka Mykkänen, kuva Alex Kampion

Kirjoittamisesta: Jakso 6 – Kirjoitusrutiineista

Podcast | |

Kirjoittamisesta-podcastin uusimmassa jaksossa puhutaan muun muassa lantun rytmittävästä rouskeesta ja sekuntikellosta, eli kirjoitusrutiineista. Vieraaksi saapuivat kirjailijat Laura Lindstedt ja Jukka Viikilä.

 

Saatteeksi: Itsetuntemus on avain kirjoitusrutiinien löytämiseen

Oppaat, kurssit ja kirjailijahaastattelut ovat täynnä neuvoja kirjoitusrutiineiden kehittämiseen:

"Kirjoita heti herättyäsi."

"Kirjoita joka päivä."

"Nuku päiväunia." 

Minulle tärkein oppi on ollut tämä: Sellaista neuvoa ei olekaan, joka ei pitäisi paikkaansa. Jopa toisilleen vastakkaiset neuvot voivat toimia. ("Jos kirjoittaminen tökkii, kirjoita joka päivä." > < "Jos kirjoittaminen tökkii, unohda kirjoittaminen viikoksi.")

Olennaista on, milloin mitäkin neuvoja soveltaa.

Stephen King puhuu Kirjoittamisesta-teoksessaan kirjailijan työkalupakista. Hän tarkoittaa sillä sitä välineistöä, jota kirjoittaja tarvitsee. Sanavarastoa, kerronnan peruskäsitteistöä, ymmärrystä välttää liiallista adjektiivien käyttöä ja niin edelleen. 

Myös tiedot toisten kirjoitusrutiineista kannattaa sijoittaa työkalupakkiinsa. Sitten tarvitsee vain kehittää itsetuntemustaan: Juuri nyt minun kannattaa pakottaa itseni kirjoittamaan. Nyt taas kannattaa pitää suosiolla pari viikkoa taukoa. Minun ei kannata yrittää kirjoittaa aamulla, sillä ajatukseni juoksee paremmin illalla. Ja niin edelleen.

Tässä podcast-jaksossa kyselen Laura Lindstedtiltä ja Jukka Viikilältä heidän kirjoitusrutiineistaan. Molemmat ovat kovan luokan ammattikirjoittajia, Finlandia-voittajia. Mainostamani itsetuntemus vaikuttaa kehittyneen heillä pitkälle: Lindstedt esimerkiksi tietää, että tarvitsee kirjoittamiseen porkkanoita ja lanttuja, koska niiden rouskuttaminen tuo työhön oikeaa rytmiä. Viikilä taas kirjoittaa kolmesta viiteen tuntia sekuntikellon kanssa ja laittaa sen päälle vasta kun työskentelee aktiivisesti. 

Kuten kenelle tahansa, joka suhtautuu kirjoittamiseen vakavasti, on kirjoittamiseen ryhtyminen myös heille haastava prosessi.

Jukka Viikilä pukee asian näin: "Kaikkina näinä vuosina keskeisin asia, jonka kanssa olen kamppaillut, on se, miten saisin itseni kirjoittamaan. Se on suurempi ongelma kuin mikään itse teokseen tai kirjoittamiseen liittyvä asia."