Jan Ahstedt
Ntamo Kannas Savela
Oviaukossa Vappu Kannas ja Maria Savela

Kirjakesä nyt! Keravan koulukunta avaa pelin

|
Vesa Rantama
|

Kirja-alan kirjoittamattoman säännön mukaan kesällä ei kannata julkaista mitään. Lifestyle-toimittajille ja bloggareille on annettava edes hieman aikaa tutustua kesän välttämättömiin rantauutuuksiin, joten kirjasyksyä edeltävä katalogi pinotaan työpöydille viimeistään huhtikuussa. Kustantamoiden kesäjuhlien jälkeen alkaa ultrajuoksu kohti kirjamessuina kangastelevaa täyttymystä.

Juhannuksen jälkeisenä keskiviikkoiltana, lööppien huutaessa pikahellettä ja hedonismia ja Etelä-Korean saatellessa Saksan kansaa syvän itsetutkiskelun alhoon, Kirjakauppa Niteeseen on vaikea mahtua sisälle. Eikä ihme, julkaistaanhan tänään kaksi esikoisrunokirjaa. Vappu Kannaksen Morsian ja Maria Savelan Pari kolme valoa paikoille ovat teoksia, joita osasin odottaa (Savela debytoi Nuoressa Voimassa jo vuonna 2014, runo Kannaksen kokoelmasta taas julkaistiin uuden ”Syötävä?”-numeron takakannessa), mutta sesonkiajattelun vankina en odottanut niiden kiinnostavan näin monia muitakin tällaisena päivänä.

Yhytän kustantaja Jarkko S. Tuusvuoren kiireisenä, viidettä skumppapulloa avaamasta. Onko pienkustantaja juuri yllättänyt kirja-alan housut nilkoissa?

”Edeltäjäni ntamossa, Leevi Lehto, vastusti toimissaan myös sesonkiajattelua, mutta en myönnä tietoista suunnitelmaa. Alalla on kuitenkin tällaisia verrattain kuolleita aikoja, jotka näköjään kannattaa ottaa haltuun. Esimerkit ovat rohkaisevia.”

Haastattelin Tuusvuorta tähän julkaisuun vuosi sitten hänen aloitellessaan kustantajana. Nyt 33 julkaistua teosta myöhemmin, ensimmäisten esikoisrunoilijoiden saapuessa talliin, vaihtaisitko päivääkään pois?

”Tämä on ollut älyttömän antoisaa ja raskasta. Tein juuri töitä juhannuksen läpi, kun kesällä on tuutattava ulos niin paljon hyviä kirjoja kuin ehtii. Olen tottunut kirjoittamaan paljon ja osallistumaan itse, mutta kustantajana olen enemmän välikappale. Tämä tuntuu näköalapaikalta, josta voi tarkkailla kulttuurin ja yhteiskunnan muuttumista. Asiat kulkevat lävitseni niin nopeasti, että en ainakaan vielä pysty muotoilemaan, mitä kaikkea kiinnostavaa näen.”

Vuosi sitten ennustit, että löydät helposti kiinnostavaa julkaistavaa, ”jännä tulee jännän luo”. Onko näin tapahtunut?

”Käsikirjoituksia tarjotaan todella paljon. Luulin niiden virran hiipuvan jossain vaiheessa, mutta ainakaan vielä niin ei ole tapahtunut. Pelkään lähinnä sitä, että taantuisin julkaisemaan vain jo valmiin tuntuista materiaalia, joka vaikuttaa helpoimmalta työstää. Johtoajatukseni on tunnistaa vaikuttavia asioita, vaikka ne tulisivat luokseni raa’assa muodossa. Parhaat tekijät eivät välttämättä ole helpoimpia yhteistyökumppaneita: konflikteiltakaan ei ole vältytty, mikä saattaa olla laadun kannalta hyvä merkki.”

Alkaa runouden flashmob. Nainen vieressäni lukee Savelaa:

Elämme kapitalistisessa järjestyksessä,

jossa turisteille jaetaan trooppiset jäätelömaut.

Järjestykseen ei voi vaikuttaa.

Maut ovat:

Mansikka, Happo, Olut,

Banaani, Tiramisu, Papaija

 

Vaikutun osallistavasta otteesta. Näin tiiviissä joukossa ja ahtaassa tilassa paras tapa esittää runoutta lieneekin pallon heittäminen yleisölle.

Puheessaan Kannas ja Savela kertovat olevansa kotoisin Keravalta. Jyväskylä School of Poetry tunnetaan jo alalla, kauan kaivattu haastaja Keravan koulukunta avaa pelin vahvasti.

Elämme kiinnostavia aikoja, ystävä hyvä. Kesälläkin.

 

Jarkko S. Tuusvuoren viimevuotinen Nuori Voima -haastattelu

 

--------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Vuosien enkeli hyvä ja sokea pisti käteeni haravan, haravoin koko maaston aloitin

lapsuudesta, se oli pienikokoista aikaa katseltiin paljon ylöspäin nähtiin jalkoja jotka

sekottuivat puiden runkoihin kaikki näytti kummitusmetsältä ja matomaiset kädet

kiemurtelivat peräämme, ne olivat eksyneiden sielujen ulokkeita se oli ymmärrettävää

oli helppo astua harhaan kaikkialla odotti houkutuksia ja reikäisiä siltoja, hautausmaalla

parhaat näkymät. Nuoruus odotti toisella puolella täynnä kuin jauholaari se tyhjeni

nopeasti, kehossa tilaa vain yhdelle iälle kerrallaan, oli polku oli puhvihihoilla

reunustettu tie kirkon portailla saatolle lähtevä jässikkä, aina kylmän nihkeät kädet tai

hermostuneen hikiset, älä nyi sitä kaulusta! suuteleminen oli yliarvostettua paitsi jos se

tapahtui ennen nukahtamista, kesäkeittiön takaa löysin ilmaan heitetyt haaveet

sotkeutuneina kananluihin aika surkea näky kun miettii miten helppo on kirnuta maito

tehdä kermaa miten pienillä lihaksilla sellaista voi saada aikaan isot saappaat joihin on

vaikea astua, ei ihme että niin moni astui harhaan. Vaikka päähäni ei pudonnutkaan oksa

otin opikseni niin monta kertaa että päähäni tarttui liitutaulu kaikki turhat joet, ei edes

jokailtainen pesu saanut niitä katoamaan ne virtaavat vuorilta mereen pilvistä sateen

mukana suuhuni he panivat sanat suuhuni ei ollut muuta mahdollisuutta kuin juoda mitä

annettiin kylvin keittiön lattialla haaroissani helvetin tuli, tämän kaiken opetus on pistää

kaikki korvakuulolta talteen ja luottaa vain omiin sormenpäihinsä

 

Vappu Kannas

(kokoelmasta Morsian. ntamo, Helsinki 2018, julkaistu Nuoren Voiman Syötävä?-numeron takakannessa)