Mitään ei saa enää sanoa

eli kuinka nouseva lahtelainen nationalisti normalisoi ääriajattelua päivittämällä ummehtuneet natsimeiningit urbaaniin ja freesiin kontekstiin.

– Hyvää iltaa hyvä yleisö ja tervetuloa Ylen Suureen Kuntavaalimankeliin. Meillä on tänään todella mielenkiintoinen ilta tulossa, sillä tänä iltana neljä suurta puoluetta ovat joutuneet vaihtopenkille ja huomisen ratkaisuja etsivät pienpuolueet. Tämä on Ylen Suuri Kuntavaalirinkeli, tervetuloa.

– Nythän keskustelu on meillä Suomessa ajautunut kriisiin. Meillä on somessa vihapuhetta, rasismia ja totuuden jälkeinen aika, ja älypuhelimet ovat vieraannuttaneet ihmiset toisistaan. Huoli ja pelko ovat läpäisseet yhteiskunnan. Miten kohtaisimme toisemme taas aidosti? Mitä sanovat pienpuolueet?

– Me Feministisessä puolueessa painotamme, että tärkeää on kohdata ihmiset ihmisinä ja vapautua olettamuksista ja ennakkoluuloista, ja olemme hyvin iloisia siitä, että tällaiset syrjivät rakenteet on alettu tunnistaa.

– Niin, Feministinen puolue on tässä toki aivan oikeassa, mutta eihän tämä teidän ajatuksenne ole. Minähän käsittelin aihetta hyvinkin laajasti jo vuonna 1989 teoksessani Suomen ulkopolitiikka, jollaisen mielelläni myyn Feministiselle puolueelle vaikka heti.

– Anteeksi, voisiko joku viedä Paavo Väyrysen takaisin mausoleumiin?

– Minä olen Seppo Lehto, ja minä en ymmärrä mitä tekemistä tällä kaikella on kuntavaalien kanssa. Mutta jos minulla olisi pora, poraisin Paavo Väyrysen täyteen reikiä ja köyttäisin Mannerheimin patsaaseen muiden kommunistien seuraksi.

– Kiitos tärkeästä keskustelunavauksesta, Seppo Lehto. Meillä on paikalla myös sitoutumattomien Varavaltuutettu, josta on gallupeissa povattu näiden vaalien yllättäjää suuren some-suosionsa perusteella. Mitä te sanotte tähän?

– Niin, on selvää, että olemme jakautuneet leireihin. Mahdollisuus keskusteluun on tuhottu. Orjuutettu.

– Tuo on orjuuden normalisointia!

– Feminatsit hiljaa siellä! Niin, kuvaamani ilmapiiri näkyy myös politiikassa, jossa on ollut paljon puhetta, mutta hyvin vähän tekoja. Suomi alkaa muistuttaa yhä enemmän 1930-luvun Saksaa, ja tähän kehitykseen me haluamme voimallisesti puuttua.

– Teidät itsennehän on tuomittu kymmenen kertaa viharikoksista. Pidättekö sitä sopivana toimintana poliitikolle?

– Kyllä meidän puolueessa on lähdetty siitä, että meillä on seinät leveällä ja katto korkealla. Tavalliset puolueet ja poliittinen eliitti ovat vieraantuneet kansalaisten arjesta, mikä halvaannuttaa poliittisen keskustelun. Meillä on jokaisella sananvapaus mutta myös sananvastuu, ja jokainen vastaa omista sanomisistaan. Sananvapaus on ydinteemojamme kuntavaaleissa, ja siihen on sitouduttava, samoin kuin urbaanin kaupunkikulttuurin edistämiseen. Ei voida jatkaa tilanteessa, jossa mitään ei saa enää sanoa.

– Kiitos tärkeästä näkökulmasta. Muistutamme tässä välissä, että huomenna TV2:lla nähdään Suuri Sananvapauskeskustelu, jossa Varavaltuutettu ja jokaisen Twitterin käyttäjän blokannut @natsitvittuunsuomesta-Twitter-tili keskustelevat siitä, saako mitään enää sanoa. Kohta nähdään A2-ilta, jossa kysytään, onko parempi tappaa kaikki vanhukset heti vai antaa heidän maatua hitaasti vaippoihinsa. Aamulla tuttuun tapaan taas lehtikatsaus, jossa luemme Helsingin Sanomien Torstai-liitteen ja opettelemme arvostamaan elämän pieniä ja suuria asioita. Mutta nyt ilta jatkuu vielä täällä…

***

“Meillä on seinät leveällä ja katto korkealla” – Varavaltuutettu kohautti vaalitentissä

Lahtelaisen Varavaltuutetun kommentit sananvapaudesta ihastuttavat ja vihastuttavat. Varavaltuutettu syytti Ylen vaalitentissä toimittajia salaliitosta ja kutsui neljän suuren puolueen edustajia apinoiksi ja työttömiä varkaiksi, minkä jälkeen hänet poistettiin studiosta, jolloin hän syytti Yleä sensuurista.

Varavaltuutetun suosio on viime viikkojen aikana kasvanut räjähdysmäisesti erityisesti sosiaalisessa mediassa. Hänen voimakkaat näkemyksensä jakavat mielipiteitä. Kritiikkiin hän suhtautuu tyynesti.

”Maailman sivu on nähty, että usein suvaitsevaiset ovat niitä kaikista suvaitsemattomimpia.”

Varavaltuutettu ei suostunut kommentoimaan, kannattaako hän oikeasti pop up -keskitysleirien perustamista festivaalien yhteyteen, emmekä mekään sitten viitsineet vaivata häntä kysymällä toistamiseen.

***

– Ja siinä kuultiin Mikael Gabrielin uutuus Liikaa mun egossa kii. Aivan huikee veto Miklulta, ja Miklu onkin itse asiassa meillä täällä tänään myöhemmin vieraana. Mut just nyt meillä täällä studiossa on Suomen kuumin pienpuolue, Varavaltuutettu, ihan älyttömästi tervetuloa! Me puhutaan tänään kuntavaaleista ja maahanmuutosta, ja te voitte osallistua keskusteluun lähettämällä viestejä meiän shoutboxiin tai snäppiin tai nii! Mennään hei heti suoraan asiaan, eli Varavaltuutettu, mikä kunta niinku on?

– Meidän puolueessa on lähdetty siitä, että kunta on paitsi ummehtunut hallinnollinen yksikkö, myös ennen kaikkea kokemus. Kunta on identiteetti, jota on kyettävä joustavasti vaihtamaan.

– Oisko sulla heittää mitään esimerkkii tosta?

– Kyllä. Esimerkiksi eräs parhaista ystävistäni, Sarah, on hallinnollisesti espoolainen, mutta hän on aina kokenut olevansa etiopialainen. Tätä kokemustaan hän ilmentää meikkaamalla naamansa tummaksi, ja se hänen kohtaamansa rasismin määrä on kyllä jotain aivan todella järkyttävää. Häntä vastaan on julkaistu blogeissa vihakirjoituksia, joissa häntä syytetään kulttuurisesta omimisesta. Minusta tämä on todella huolestuttava ilmiö.

– Tää on todella huikeeta settii, ja me palataan hei ihan just takaisin Varavaltuutetun ystävien ja hänen omiin kokemuksiin. Sitä ennen kuitenkin vielä Profeetat ihan huikeella uudella biisillä Cacscytä caljaa ja cuuscytä cliseetä. Sä voit osallistua keskusteluun meidän somessa ja kommentoida päivän kuulijakysymystä, joka on siis “onko blackfacen vastustaminen ok”. Mut nyt Profeetat ja Cacscytä caljaa ja cuuscytä cliseetä, pysykää kanavalla.

Tällä palstalla Varavaltuutettu vuorottelee Nuoren Voiman toisen pakinoitsijan kanssa kuukauden välein. Voit seurata Varavaltuutettua myös Twitterissä (@varavaltuutettu).