Migri ei ymmärrä taiteilijan työtä - Daniel Malpicaa ollaan karkottamassa maasta
Taiteilijan työ on tutkimusten mukaan mosaiikkimaista ja toimeentulo koostuu erilaisista puroista. Maahanmuuttovirastolle yrittäminen ja taiteilijuus kuitenkin sulkevat toisensa pois.
Kun runoilija Daniel Malpica sai kutsun maahanmuuttoviraston (Migri) toimipisteelle Helsinki-Vantaan lentokentän terminaaliin 2 elokuussa 2018, hän ajatteli menevänsä noutamaan uuden oleskelulupansa. Vierailusta alkoikin pitkä piina. Suomeen kuudessa vuodessa kotiutunutta taiteilijaa ollaan edelleen karkottamassa maasta.
Terminaalissa Malpica sanoi virkailijalle pärjäävänsä mainiosti englanniksi, mutta puhelu yhdistettiin tulkille, jonka välityksellä luettiin espanjaksi virallinen lausuma.
”Olet hakenut työlupaa yrittäjänä, mutta todellisuudessa haluat elää stipendilläsi. Suomessa on sitä paitsi tarpeeksi graafisia suunnittelijoita. Palveluksiasi ei kaivata tässä maassa, joten sinun pitää muuttaa takaisin Meksikoon”, Malpica kuvaa kirjeen sisältöä.
Syksyllä 2017 Malpica työryhmineen oli saanut Koneen säätiöltä apurahan kansainväliselle Mutanttikieltä-hankkeelle, josta oli informoinut Migriä. Käsittelyssä oli oleskelulupahakemus, jonka Malpica oli tehnyt yrittäjänä, mutta apuraha velvoitti päätoimiseen taiteilijuuteen.
Vaikka Migri ei vastannut mitään, Malpica oletti, että apurahan saaminen todistaisi hänen kontakteistaan ja integroitumisestaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Hyödynsihän hän taiteessaan myös graafisen suunnittelijan taitojaan, esimerkiksi Vuotalossa säännöllisesti järjestetyn Satakieli-klubin visuaaleissa ja markkinoinnissa.
“Vaikka virastolla oli todellisuuteen perustumaton näkemys graafisesta suunnittelusta, ainoa ongelmani oli ilmeisesti apuraha. Järjestelmä ei tunnista sitä, että sama henkilö voisi toimia kahden melko sattumanvaraisesti määritellyn alan piirissä”, Malpica sanoo.
Malpican mukaan jopa tulkki oli yllättynyt lukemastaan lausunnosta. Kun Malpica kysyi neuvoa Migriltä, virkailija vastasi, että hänen kannattaisi hakea uutta oleskelulupaa ammattitaiteilijana. Hän neuvoi myös hankkimaan asianajajan. Mitään informaatiota esimerkiksi valtion takaamista asianajajista Migri ei tarjonnut.
“Koko prosessia verhosi salamyhkäisyys, kuin minun ei olisi haluttukaan tuntevan oikeuksiani”, sanoo Malpica.
Malpica kävi ensin juttelemassa turvapaikanhakijoille lakiapua tarjoavien aktivistien kanssa. Mutta taiteilijoiden oleskeluluvista ei juuri kenelläkään ollut mitään tietoa. Malpica kokee pudonneensa outoon välikäteen, jossa hänen asiallaan ei oikein ole ennakkotapauksia. Migri antaa ristiriitaista tietoa, joka vaihtelee kerta kerralta.
Aktivistit olivat neuvoneet, että optimaalista kirjailijoiden määrää Suomessa ei edes Migri osaisi laskea.
Malpica kuitenkin täyttää ehdot: hän elää työllään ja on useammankin taiteilijajärjestön, esimerkiksi kansainvälisen PEN:in Suomen-osaston hallituksen jäsen. Työ tarkoittaa yleensä voimassaolevaa työsopimusta, mutta Migri on jättänyt määritelmän hyvin avoimeksi. Yrityksensä kautta Malpica työllistää itse itsensä.
”Migrillä on monien alojen ammattilaisille omia infoja ja viikoittaisia palveluita, mutta he eivät itsekään tunnu ymmärtävän taiteilijoiden oleskelulupia, joista ovat vastuussa. ’Ammattitaiteilijan’ käsite on toisaalta todella syrjivä: esimerkiksi ravintolamuusikoita on karkotettu maasta, kun he eivät ole täyttäneet ehtoja. Täytyy olla kontakteja taidelaitosten piirissä oleskeluluvan saadakseen”, Malpica sanoo.
Hän korostaa, että lukuisat ihmiset ovat Migrin kanssa asioidessaan häntä itseään huonommassa asemassa, koska heillä ei esimerkiksi ole kontakteja tai mahdollisuutta saada julkisuutta tapauksilleen.
Olen kehässä. Mitä tahansa teenkin, minua neuvotaan seuraavaksi tekemään päinvastoin.
Migrin ohjeen mukaisesti Malpica hankki asianajajan, jonka kanssa päätettiin valittaa oleskelulupapäätöksestä hovioikeuteen. Hän haki myös oleskelulupaa taiteilijana ja vaihtoi yrityksensä toimialan graafisesta suunnittelusta kirjallisuuteen, multimediataiteeseen ja designiin. Aktivistit olivat neuvoneet, että optimaalista kirjailijoiden määrää Suomessa ei edes Migri osaisi laskea.
Malpican asianajaja sanoi, että päätös tulisi noin vuoden kuluttua valituksesta, kuten myös tapahtui. Ennen viime kesää Malpicalta kysyttiin hänen päätulonlähteitään. Koneen apurahan viimeinen kuukausi oli meneillään, joten hän oli lähettänyt tiedoksi sen ja lisäksi yrityksen kautta tehtyjä toimeksiantoja.
Kesän jälkeen Malpicaa neuvottiin jälleen hakemaan oleskelulupaa yrittäjänä, koska apuraha oli loppumassa ja yritys olisi jälleen hänen päätulonlähteensä.
”Olen kehässä. Mitä tahansa teenkin, minua neuvotaan seuraavaksi tekemään päinvastoin. Lakimiehelle pitää maksaa, samoin valitusprosessista tuomarille. Uudesta hakemuksesta on myös maksettava, mutta tätä he eivät kerro. Kaikki kulut ovat tulleet minulle suositusten jälkeen yllätyksenä”, Malpica sanoo.
Taiken johtaja Paula Tuovinen ja Suomen PEN:in Veera Tyhtilä ovat vedonneet viranomaisiin ja luetellut Malpican lukuisia kontakteja taidekentällä. Tuovinen viittaa Tarja Cronbergin (2010) ja Kaija Rensujeffin (2015) tutkimuksiin: taiteilijoilla on yhden vuoden aikana useita työmarkkina-asemia ja ne ovat osin päällekkäisiä. Tyhtilä puolestaan sanoo, että iso osa järjestön tulevasta toiminnasta on rakennettu Malpican osaamisen varaan.
Malpican lakimies neuvoi lausunnoista huolimatta, että tässä tilanteessa olisi liian monimutkaista yrittää enää taiteilijana, joten Malpica noudatti Migrin neuvoa ja haki oleskelulupaa yrittäjänä.
”Samalla saapui oikeuden kielteinen päätös valituksesta. Päätöksessä sanottiin, että en ollut koskaan informoinut Migriä apurahasta, mikä ei ole totta. Sanottiin myös, että minulla ei ole siteitä Suomeen ja että minulla on toinen oleskelulupahakemus vireillä. Eli Migrin suosittelema toimi oli jälleen haitaksi prosessille.”
Tälläkin hetkellä, keskellä valitusprosessia, hänen kalenterinsa on hengästyttävän täynnä. On esiintymisiä, tapaamisia, Suomen PEN:in ja Globe Art Point ry:n kokouksia, graafista suunnittelua Vaasan yliopistolle.
Valitusprosessi on tällä hetkellä Malpican ainoa laillinen oikeus olla Suomessa, uusi oleskelulupahakemus ei siihen oikeuta. Asianajajansa kanssa hän on valittanut päätöksestä korkeimpaan oikeuteen, joka on viimeinen oljenkorsi. Liitteenä on Taiken Paula Tuovisen lausunto, Malpican suomalaisen tyttöystävän kirje sekä erilaisia tuenosoituksia monilta puolilta yhteiskuntaa ja taidemaailmaa.
Daniel Malpica saapui Suomeen silloisen tutkijatyttöystävänsä puolisona loppuvuodesta 2013. Ensimmäiset oleskelulupansa hän sai parisuhteen takia, mutta alkoi alusta lähtien määrätietoisesti luoda kontakteja taidekentälle ja yrityksiin.
Kuudessa vuodessa hän on ehtinyt mukaan moniin hankkeisiin, joita ei olisi toteutettu ilman häntä: monitaiteiset ja kansainväliset Satakieli-klubit Vuosaaressa; visuaaliset runoesitykset Kiasma-teatterissa; Sivuvalo-hanke, joka nosti esiin Suomessa asuvia muunkielisiä kirjailijoita ja heidän heikkoa asemaansa kirjallisella kentällä.
Tälläkin hetkellä, keskellä valitusprosessia, hänen kalenterinsa on hengästyttävän täynnä. On esiintymisiä, tapaamisia, Suomen PEN:in ja Globe Art Point ry:n kokouksia, graafista suunnittelua Vaasan yliopistolle. Korkeimman oikeuden päätöksellä hän voi milloin tahansa joutua pakkaamaan laukkunsa.
Daniel Malpica esiintyy Kontula Book City -festivaalilla huomenna lauantaina 19.10.:
15.30-16.30 | Museum of Impossible Forms |
“Merkityksellinen sana” -runosessio
Monikieliset runoilijat kertovat persoonallisin äänin itselleen merkityksellisistä sanoista. Mikä kaikki voi tehdä yksittäisestä sanasta runoilijalle merkityksellisen? Esiintymässä venäjänkielinen Polina Kopylova, suomalais-amerikkalainen Nelli Ruotsalainen, meksikolaissyntyinen Daniel Malpica ja saamelainen Inger-Mari Aikio. Runoilijat esiintyvät valitsemillaan kielillä.
***
Kiertäessäni ulottuvuuksien, aineellisten unohdusten aika-avaruuksien välisiä
huippukuiluja,
tapasin lukuisia kertoja 韓湘子:n, hän soitti huilua
nostattaen iholleni maailmankaikkeuden kasvimaan, räjäyttäen
karvatuppeni musteeksi, maiseman partituureiksi, eläviksi illuusioiksi jostakin
suuremmasta ja käsittämättömämmästä;
minä sanoin hänelle että lopettaisi, että niin monen aionin,
niin monen laventuvan runon ja loputtoman kylmäävän
tähtien tarkkailun jälkeen
hän pelkäsi elämää; ja hän hymyili hiekkahymyään, katsoi minua ikään
kuin kaikki olisi ilmiselvää, täysin sopusoinnussa
mutta ei ollut
Ennen kuin muistimme, ennen ensimmäistä merkittävää matkaamme, me runoilijat keräännyimme kaikki
hiukset pörhöllään yhteen
murehdimme kuinka Planeetta ei muistanut meidän nuoruuttamme
kuinka satelliittiparvesta monet unohtaisivat meidän lapsemme
Eräänä yönä kun kuu nousi ametistivuorten takaa ja halogeenitulet
syttyivät pelokkaan kaupungin talojen kanssa, muuan runoilija kirjoitti minulle lauseen:
”oletko nähnyt paholaisen hymyilevän?”
ja paljon myöhemmin, kun 韓湘子 hymyili minulle, osasin vastata hänelle vain
samoilla sanoilla kuin tuolloin
ja hän sanoi – koko ajan
Tuhansia vuosia pohjattoman tyhjyyden jälkeen yhdessä niistä luolista, missä kirjoitettu runous syntyi,
韓湘子 ja minä tarkastelimme villiintyneitä karikatyyrejä jotka viestivät filosofiaansa
äänimaailmallaan, joka reaktivoi hiukkasiaan yhä uudestaan
”ihmiset pitävät täydellisyyttä liian suuressa arvossa,
teit viisaasti valitessasi rakkauden” – toistui kaikuna
ja 韓湘子 hymyili luonteenomaista hymyään
Kuinka monta kertaa kompuroinkaan kosmogonisten polkujen välillä ja kuinka monesti annoin mielen rakenteiden
johdattaa minua ja erehdyin nousemaan sellofaania keinotekoisemmille komeetoille
kuinka monta kertaa vieraannuin 韓湘子:sta sillä minä en ollut sama kaikkialla
mutta lopulta luovuin maallisesta
liittyäkseni tähtikuvioiden mandalaan,
maailmankaikkeuteen joka on kuin huicholien kirjoma kauriinpää
Kirjoitin lukemattomia runoja, jotka katosivat kuin paholaisrauskut asteroidimeriin;
rakastelin maan, veden, ilman ja tulen naisia
mutta vaikka kuinka etsin
alkuräjähdys ja muut maailmankaikkeuden aikakaudet olivat minulle vieraita ennen kuin tapasin hänet
viimeisellä tapaamisellamme 韓湘子 soitti tämän sävelmän:
Hän kuolee ja minä myös:
bunjin syntyi kalligrafiasta
bunjin
on sana, bonsaiksi muuttunut runo
bonsai on voimallista, elävää, päättymätöntä taidetta;
ja siksi kuolematonta:
minä olen maailmankaikkeuden jatkumoa
kaarnakädet
kirjoitettu kaarna
tähdellinen sana:
韓湘子
Runo Daniel Malpica, Suomennos Taina Helkamo
