Numerot

Nuori Voima ilmestyy paperilehtenä neljästi vuodessa. Tutustu numeroiden teemoihin ja verkossa julkaistuihin sisältöihin alla.

1/2025

Strategia

Katso numeron esittely ja sisällys →

Kieli on ihmeellistä ainetta →

Haastattelu | Vesa Rantama |

Haastattelussa Anna-Kaari Hakkarainen kertoo kiitetyn Marraseliö-romaanin syntyyn vaikuttaneista strategioista.

Usko hirviöyteen →

Kritiikki | Alba Ala-Pietilä |

Moderni klassikko ja ”kääntämisen idean käännös” on nyt käännetty suomeksi. Punaisen omaelämäkerta tihkuu värien kiihkoa.

Päättömien joutsenten tanssi →

Essee | Susi Nousiainen |

Sodanvastainen katutaide Venäjällä elää ja voi hyvin, vaikka Suomessa se tunnetaan huonosti.

KIITOS 2012–2024 →

Kritiikki | Otso Venho |

Keskeneräisyyksistä rakentuva tekstiblokki on elämän metafora. Se päättää erään kirjallisen aikakauden.

Quo vadis, kulttuuri? →

Juttu | Sakri Pölönen |

Kulttuurileikkaukset tulevat ja lisää saattaa seurata. Toimittaja Sakri Pölönen kysyi kolme näkökulmaa siihen, mitä taiteen asemasta välittävien pitäisi tehdä seuraavaksi. Pölösen haastattelussa Antti Nylén, Kalle Lampela sekä Laura Gustafsson.

Kirjan ja tekijän välissä →

Kolumni | Iida Sofia Hirvonen  |

On hämmentävää huomata, miten ennakkoinfo ohjailee fiktion lukukokemusta.

4/2024

Runopuutarha

Katso numeron esittely ja sisällys →

Emme elä tulevaisuutta varten →

Haastattelu | Natalia Karjalainen |

Eetu Viren kirjoittaa Esseissään runoudesta nautinnon paikkana, jolla ei ole ulkoista päämäärää. Jos periaatetta sovellettaisiin yhteiskunnassa, tulisiko siitä puutarha?

Äitini paratiisissa →

Essee | Silja-Maaria Aronpuro |

Vuonna 2000 Tampereen kaupunki tilasi kuvataiteilija Marra Lampilta Runopuutarhan, jossa piti olla vedenalaisia runokiviä ja islamilaista ornamentiikkaa. Konkreettinen hanke hautautui byrokratiaan, mutta toteutui Lampin näyttelyissä – ja jatkaa elämäänsä hänen taiteessaan ja hänen tyttärensä Silja-Maaria Aronpuron ajatuksissa.

Itämerensuomalainen löylylaulu →

Kritiikki | Pontus Purokuru |

Kapitalismia ajaa perkeleen lailla energiapanos, jonka nopea polttouhraaminen on kuumentanut, tukehduttanut ja tappanut elonkehää. Elämällä on ehkä vielä merkitystä, mutta sillä ei tunnu olevan väliä. Elämme nihilististä siirtymää tuntemattomaan.

Mitä Jordan B. Peterson tarkoittaa →

Essee | Harry Salmenniemi, Jaakko Yli-Juonikas |

Peterson on antanut meille luvan itkeä jatkuvasti, vailla nolostumista.

3/2024

Matka

Katso numeron esittely ja sisällys →

Maiseman katsomisesta →

Essee | Anu Kaaja |

Anu Kaaja matkusti Caspar David Friedrichin taulusta tutulle kalliojyrkänteelle pohtimaan romantiikan ajan ihanteita, katseita ja selfiekuolemia.

Runous vaatii harkintaa →

Haastattelu | Otso Venho |

Runokäännösten tehtailuun käytetty aika on aina hyvin käytettyä aikaa. Nuoren Voiman haastattelussa Goethe Instituutin vuoden 2024 residenssikirjailija Yevgeniy Breyger ja hänen runojaan suomentanut Suvi Valli.

Seireeniteknologiaa ei voiteta vahalla ja köydellä →

Kolumni | Jantso Jokelin |

Nykyihmisen ei ole pitkään aikaan tarvinnut etsiä seireenejä maailman laidalta.

Aika Saksassa →

Essee | Hermanni Härmälä |

Kirjoittaja asui Leipzigissa, kiersi Saksaa ja piti kirjaa.

2/2024

2000-luku

Katso numeron esittely ja sisällys →

Mikä täällä haisee? →

Kritiikki | Saara Laakso |

Sini Silverin uusimmassa teoksessa puhalletaan yhteen hiileen kultivoimalla elinvoimaa elämän likakaivoista. Tie utopiaan on päällystetty majoneesisinapilla.

Dramaattiset opit →

Haastattelu | olga palo |

Kukaan ei voi tehdä toisesta kirjailijaa ja kaikki opetus pitäisi lopulta unohtaa, sanoo entinen Teatterikorkeakoulun professori ja yksi Suomen menestyneimmistä kirjailijoista, Pirkko Saisio. Kyytiä saa myös nykypäivän autofiktio.

Toteutuneen tyranniaa vastaan →

Essee | Petra Vallila |

2000-luku oli kotimaisen runouden vuosikymmen, mutta ilman Leevi Lehtoa se tuskin olisi ollut sellainen. Lehdon työn ytimessä oli kysymys siitä, mitä teksti tekee. Mutta mitä Lehto itse teki, ja mitä tästä kaikesta syntyi?

Akropolis-kukkulalla →

Runot ja novellit | László Krasznahorkai, Suomennos Minnamari Sinisalo |

Nuori Voima julkaisee maistiaisen työn alla olevasta László Krasznahorkai -suomennoksesta. Kääntäjä Minnamari Sinisalo esittelee katkelman.

Idästä Eedeniin →

Haastattelu | Johanna Osváth |

Unkarilainen László Krasznahorkai riisuu ihmisen empatiasta ja koettelee vyöryttävällä kerronnallaan lukijansa hikirauhasia, kertoo kirjailijan teoksia suomentanut Minnamari Sinisalo (os. Pitkänen). Krasznahorkain poetiikka paljastaa, miten suljettu järjestelmä suomen kieli on.

Miksi esseisti hiplaa roskaa? →

Kolumni | Jantso Jokelin |

Elämme aikaa, jossa jokainen populaarikulttuurin luuranko koetaan kaapista kaivamisen arvoiseksi.

1/2024

Kirja

Katso numeron esittely ja sisällys →

Leikkokukkien aika →

Kritiikki | Anniina Meronen |

Leikkokukat ilmentävät Reetta Pekkasen uudessa runoteoksessa aikaamme ja ajattomuutta, nuutuvaa puhetta sekä ihmisen toiminnan ja epäinhimillisen suhteita.

Tekstuaalisia kiihotteita →

Kritiikki | Onni Mustonen |

Tunnettu esseisti kiusoittelee ensimmäisessä tietokirjassaan läntisen kirjallisuuden pikkusievää kaanonia ja paljastaa, mitä seksuaalisuus kertoo maailmasta.

Hulvatonta kauneutta →

Kritiikki | Sofia Blanco Sequeiros |

Eetu Viren kirjoittaa kirjallisuudesta ja poliittisesta vastarinnasta, silloinkin kun kirjoittaa jostain aivan muusta. Yksissä kansissa tekstit loistavat kuin taskulamppu nettijorinoiden ja saskojen keskellä.

Vihaa miestä, älä esseistiä →

Essee | Ville Hämäläinen |

Painettujen esseiden pohdinnat sukupuolesta suodattuvat sosiaaliseen mediaan usein varmuuksina ja ennalta-arvattavuuksina. Tällöin unohtuu, että essee on pohjimmiltaan epävarmuuksien laji. 

Proletariaatin Vergiliukset →

Kritiikki | Ville Louekari |

Katsotaanhan puhelimiakin on vyöryvä monologi ja räntti nykymaailman tilasta, siitä miten kaikki on pilalla. Voiko kirjallisuuskaan enää pelastaa? 

Lukijan taide, kuulijan taide →

Essee | Klaus Maunuksela |

Kirjailijan suhde hänen teoksensa pohjalta tuotettavaan äänikirjaan voi olla vaikea niin tekijänoikeudellisesti kuin poeettisesti. Löytyykö ratkaisu uusista lukemisen ja kirjoittamisen tavoista?

Elämättä jättänyt nauraa viimeisenä →

Kolumni | Jantso Jokelin |

Jantso Jokelin kirjoittaa kirjan merkityksen olevan jossain elämän tuolla puolen.

Murrettu klassikko →

Juttu | Saara Tamminen |

Nuori Voima julkaisee Iira Halttusen ja Silvia Hosseinin podcast-sarjan Kirjallisuuden myytinmurtajat. Kansalliset myytit kaipaavat yhä ravistelua, mutta kirjaesine ansaitsisi arvonpalautuksen.