Numerot

Nuori Voima ilmestyy paperilehtenä neljästi vuodessa. Tutustu numeroiden teemoihin ja verkossa julkaistuihin sisältöihin alla.

2/2026

Tähdet

Katso numeron esittely ja sisällys →

Ääni kerrallaan →

Haastattelu | Otso Venho |

Nuoren Voiman haastattelussa nouseva muusikko Orvokki Oittila, joka nauttii kuuntelijoidensa säikäyttelystä.

Lisätty todellisuus →

Kolumni | Silvia Hosseini |

Kuinka tuottaa todellisuudelle lisäarvoa?

Sanat ja astrologiat: Erään esoterian arkeologiaa →

Essee | Sonja Blom |

Astrologia on kieli, joka voi ylittää rationaalisuuden asettamat rajat. Sonja Blom tarkastelee astrologiaa historiallisten episteemien kautta ja pohtii, miten tätä kieltä pitäisi tulkita ja käyttää.

”Onko sulla meneillään siellä jotain?” – Tekoälyn käyttö nykyrunoudessa →

Essee | Virpi Vairinen |

Virpi Vairinen haastatteli yli tusinaa kotimaista nykyrunoilijaa siitä, mikä tekoälyn rooli on kotimaisen nykyrunouden kentällä juuri nyt. Pelastavatko vai tuhoavatko kielimallit runouden?

Makumatka kolonialismia kyseenalaista­­maan →

Kritiikki | Eero Suoranta |

Monitasoisessa metafiktiossa kääntäjä kääntää jo käännettyä, tulkittua ja lukuisten saatesanojen pohjustamaa tekstiä.

1/2026

Katoaminen

Katso numeron esittely ja sisällys →

Ajan henki ja hammas →

Kolumni | Silvia Hosseini |

Voiko ajattomaan hermoon osua?

Ikuinen marraskuu →

Haastattelu | Telma Peura |

Solvej Ballen romaanisarjassa maailman rajallisuus konkretisoituu, mutta tila laajenee. Nuori Voima haastatteli Ballea hänen äidinkielellään tanskaksi.

Seinät valuvat kuin hiukset, pöytä on tulessa →

Essee | Inari Nikkanen |

Elokuvaohjaaja Andrei Tarkovski rakensi lapsuudenkotinsa uudelleen voidakseen ohjata Peilin. Kuitenkin peilistä heijastuu lopulta katsoja itse.

Vieraan taivaan alla →

Essee | Atte Ahti |

Erkka Filanderin Siemenholvin ”Kolmas ilosanoma” johdattelee lukijan fragmenttien perässä manalaan.

Esseisti näyttää kieltä →

Kritiikki | Aurora Ala-Hakula |

Uuskerronnan mestarin esseissä on sähköisyyttä ja dekadenssia. Esseistiikka on oivallinen paikka aloittaa Bellamyn kääntäminen.

4/2025

Nooan arkki

Katso numeron esittely ja sisällys →

Ketä kiinnostaa kritiikki? →

Kolumni | Iida Sofia Hirvonen  |

Kriitikkoa on helpompi syyttää kuin kirjallisuuskeskustelun rakenteita.

Kosminen hurraahuuto runoudelle →

Haastattelu | Otso Venho |

Kansainvälisesti arvostetun kanadalaisen runoilijan Christian Bökin suuruudenhullussa Xenotext-projektissa loihdittiin genetiikan avulla runoileva bakteeri, joka jatkaa eloaan vielä sittenkin, kun aurinko on sammunut.

Kutsu kissuuteen →

Essee | Auli Särkiö |

Voiko antipelillisyys olla avain ihmiskeskeisyydestä luopumiseen? Mikä tekee ihmisestä ihmisen ja pelistä pelin?

Tulenkantaja →

Juttu | Otso Venho |

Eräänä syksyisenä maanantai-iltana Käpylään ilmestyi Prometheus itse. Nuori Voima oli paikalla.

Kaikki kerralla →

Kritiikki | Maaria Ylikangas |

Maria Matinmikon uudet runoesseet jatkavat niitä edeltäneen Valohämyn jäljissä ja etsivät jotakin aivan uutta.

Murenista nousee monumentti →

Kritiikki | Laura Kärkäs, Roosa Pohjalainen |

Erkka Filanderin ankara keltainen järkäle säilöö, loitsii ja etsii keskittynyttä lukijaa.

3/2025

Keskeneräisyys

Katso numeron esittely ja sisällys →

Pakotetun uusvilpittö­myyden aika →

Kolumni | Iida Sofia Hirvonen  |

Mikä yhdistää meemivasemmistoa, stadionkeikkoja ja tennisakatemiaa?

Nukketalo joka romahti →

Haastattelu | Telma Peura |

Monika Fagerholm rikkoo 1970-luvun ylle laskeutunutta hiljaisuutta kirjoittamisen keinoin. Uuden teossarjan aloitusosa tutkii kirjoittajaksi kasvamista ja sitä, miten menneisyys ja nykyhetki muovaavat toisiaan.

Kirkastettu versio →

Essee | Jenna Viro |

Kriitikot olivat väärässä The Substance -elokuvasta. Jenna Viro kertoo esseessään, miksi.

Kärsimys polttoaineena →

Essee | Juhani Kenttä |

Ajan voi nähdä hymninä, jossa kukin nuotti saa merkityksensä sitä ennen ja sen jälkeen tulevista äänistä.

Taiteen huulisyitä etsimässä →

Kritiikki | Niklas Ferm |

Esseistiikan supertähden uusi teos kokoaa yhteen sekalaista materiaalia mutta tuoksuu vilpittömästi ystävyydeltä.

2/2025

Seksi

Katso numeron esittely ja sisällys →

Erotiikka kielen päällä →

Haastattelu | Otso Venho |

Iida Rauma kaipaa kotimaiseen kirjallisuuteen enemmän intiimisti kuvattua halua. Hänen omaa kirjoittamistaan ohjaavat henkilöhahmojen seksuaalisuus ja syntaksin erotiikka.

Cheek, aikamme seksikkäin metamodernisti →

Kritiikki | Sofia Blanco Sequeiros |

Mitä postmodernismin jälkeen?

Orgioiden jälkeen →

Kolumni | Iida Sofia Hirvonen  |

Mitä taiteilija pakenee lintukotoon?

Loputtoman levoton ja vino →

Essee | Pontus Purokuru |

Seksuaalisuus on seksiä laajempi kenttä. Halut virtaavat välittämättä rajoista, eikä libido tunnusta logiikkaa tai moraalia. Sekä kulttuurissa että politiikassa kiihotus syntyy usein siitä, mitä ei saisi haluta.

1/2025

Strategia

Katso numeron esittely ja sisällys →

Kieli on ihmeellistä ainetta →

Haastattelu | Vesa Rantama |

Haastattelussa Anna-Kaari Hakkarainen kertoo kiitetyn Marraseliö-romaanin syntyyn vaikuttaneista strategioista.

Usko hirviöyteen →

Kritiikki | Alba Ala-Pietilä |

Moderni klassikko ja ”kääntämisen idean käännös” on nyt käännetty suomeksi. Punaisen omaelämäkerta tihkuu värien kiihkoa.

Päättömien joutsenten tanssi →

Essee | Susi Nousiainen |

Sodanvastainen katutaide Venäjällä elää ja voi hyvin, vaikka Suomessa se tunnetaan huonosti.

KIITOS 2012–2024 →

Kritiikki | Otso Venho |

Keskeneräisyyksistä rakentuva tekstiblokki on elämän metafora. Se päättää erään kirjallisen aikakauden.

Quo vadis, kulttuuri? →

Juttu | Sakri Pölönen |

Kulttuurileikkaukset tulevat ja lisää saattaa seurata. Toimittaja Sakri Pölönen kysyi kolme näkökulmaa siihen, mitä taiteen asemasta välittävien pitäisi tehdä seuraavaksi. Pölösen haastattelussa Antti Nylén, Kalle Lampela sekä Laura Gustafsson.

Kirjan ja tekijän välissä →

Kolumni | Iida Sofia Hirvonen  |

On hämmentävää huomata, miten ennakkoinfo ohjailee fiktion lukukokemusta.