Numerot

Nuori Voima ilmestyy paperilehtenä neljästi vuodessa. Tutustu numeroiden teemoihin ja verkossa julkaistuihin sisältöihin alla.

1/2026

Katoaminen

Katso numeron esittely ja sisällys →

Ajan henki ja hammas →

Kolumni | Silvia Hosseini |

Voiko ajattomaan hermoon osua?

Ikuinen marraskuu →

Haastattelu | Telma Peura |

Solvej Ballen romaanisarjassa maailman rajallisuus konkretisoituu, mutta tila laajenee. Nuori Voima haastatteli Ballea hänen äidinkielellään tanskaksi.

Seinät valuvat kuin hiukset, pöytä on tulessa →

Essee | Inari Nikkanen |

Elokuvaohjaaja Andrei Tarkovski rakensi lapsuudenkotinsa uudelleen voidakseen ohjata Peilin. Kuitenkin peilistä heijastuu lopulta katsoja itse.

Vieraan taivaan alla →

Essee | Atte Ahti |

Erkka Filanderin Siemenholvin ”Kolmas ilosanoma” johdattelee lukijan fragmenttien perässä manalaan.

Esseisti näyttää kieltä →

Kritiikki | Aurora Ala-Hakula |

Uuskerronnan mestarin esseissä on sähköisyyttä ja dekadenssia. Esseistiikka on oivallinen paikka aloittaa Bellamyn kääntäminen.

4/2025

Nooan arkki

Katso numeron esittely ja sisällys →

Ketä kiinnostaa kritiikki? →

Kolumni | Iida Sofia Hirvonen  |

Kriitikkoa on helpompi syyttää kuin kirjallisuuskeskustelun rakenteita.

Kosminen hurraahuuto runoudelle →

Haastattelu | Otso Venho |

Kansainvälisesti arvostetun kanadalaisen runoilijan Christian Bökin suuruudenhullussa Xenotext-projektissa loihdittiin genetiikan avulla runoileva bakteeri, joka jatkaa eloaan vielä sittenkin, kun aurinko on sammunut.

Kutsu kissuuteen →

Essee | Auli Särkiö |

Voiko antipelillisyys olla avain ihmiskeskeisyydestä luopumiseen? Mikä tekee ihmisestä ihmisen ja pelistä pelin?

Tulenkantaja →

Juttu | Otso Venho |

Eräänä syksyisenä maanantai-iltana Käpylään ilmestyi Prometheus itse. Nuori Voima oli paikalla.

Kaikki kerralla →

Kritiikki | Maaria Ylikangas |

Maria Matinmikon uudet runoesseet jatkavat niitä edeltäneen Valohämyn jäljissä ja etsivät jotakin aivan uutta.

Murenista nousee monumentti →

Kritiikki | Laura Kärkäs, Roosa Pohjalainen |

Erkka Filanderin ankara keltainen järkäle säilöö, loitsii ja etsii keskittynyttä lukijaa.

3/2025

Keskeneräisyys

Katso numeron esittely ja sisällys →

Taiteen huulisyitä etsimässä →

Kritiikki | Niklas Ferm |

Esseistiikan supertähden uusi teos kokoaa yhteen sekalaista materiaalia mutta tuoksuu vilpittömästi ystävyydeltä.

Nukketalo joka romahti →

Haastattelu | Telma Peura |

Monika Fagerholm rikkoo 1970-luvun ylle laskeutunutta hiljaisuutta kirjoittamisen keinoin. Uuden teossarjan aloitusosa tutkii kirjoittajaksi kasvamista ja sitä, miten menneisyys ja nykyhetki muovaavat toisiaan.

Kärsimys polttoaineena →

Essee | Juhani Kenttä |

Ajan voi nähdä hymninä, jossa kukin nuotti saa merkityksensä sitä ennen ja sen jälkeen tulevista äänistä.

Kirkastettu versio →

Essee | Jenna Viro |

Kriitikot olivat väärässä The Substance -elokuvasta. Jenna Viro kertoo esseessään, miksi.

Pakotetun uusvilpittömyyden aika →

Kolumni | Iida Sofia Hirvonen  |

Mikä yhdistää meemivasemmistoa, stadionkeikkoja ja tennisakatemiaa?

2/2025

Seksi

Katso numeron esittely ja sisällys →

Erotiikka kielen päällä →

Haastattelu | Otso Venho |

Iida Rauma kaipaa kotimaiseen kirjallisuuteen enemmän intiimisti kuvattua halua. Hänen omaa kirjoittamistaan ohjaavat henkilöhahmojen seksuaalisuus ja syntaksin erotiikka.

Cheek, aikamme seksikkäin metamodernisti →

Kritiikki | Sofia Blanco Sequeiros |

Mitä postmodernismin jälkeen?

Orgioiden jälkeen →

Kolumni | Iida Sofia Hirvonen  |

Mitä taiteilija pakenee lintukotoon?

Loputtoman levoton ja vino →

Essee | Pontus Purokuru |

Seksuaalisuus on seksiä laajempi kenttä. Halut virtaavat välittämättä rajoista, eikä libido tunnusta logiikkaa tai moraalia. Sekä kulttuurissa että politiikassa kiihotus syntyy usein siitä, mitä ei saisi haluta.

1/2025

Strategia

Katso numeron esittely ja sisällys →

Kieli on ihmeellistä ainetta →

Haastattelu | Vesa Rantama |

Haastattelussa Anna-Kaari Hakkarainen kertoo kiitetyn Marraseliö-romaanin syntyyn vaikuttaneista strategioista.

Usko hirviöyteen →

Kritiikki | Alba Ala-Pietilä |

Moderni klassikko ja ”kääntämisen idean käännös” on nyt käännetty suomeksi. Punaisen omaelämäkerta tihkuu värien kiihkoa.

Päättömien joutsenten tanssi →

Essee | Susi Nousiainen |

Sodanvastainen katutaide Venäjällä elää ja voi hyvin, vaikka Suomessa se tunnetaan huonosti.

KIITOS 2012–2024 →

Kritiikki | Otso Venho |

Keskeneräisyyksistä rakentuva tekstiblokki on elämän metafora. Se päättää erään kirjallisen aikakauden.

Quo vadis, kulttuuri? →

Juttu | Sakri Pölönen |

Kulttuurileikkaukset tulevat ja lisää saattaa seurata. Toimittaja Sakri Pölönen kysyi kolme näkökulmaa siihen, mitä taiteen asemasta välittävien pitäisi tehdä seuraavaksi. Pölösen haastattelussa Antti Nylén, Kalle Lampela sekä Laura Gustafsson.

Kirjan ja tekijän välissä →

Kolumni | Iida Sofia Hirvonen  |

On hämmentävää huomata, miten ennakkoinfo ohjailee fiktion lukukokemusta.

4/2024

Runopuutarha

Katso numeron esittely ja sisällys →

Emme elä tulevaisuutta varten →

Haastattelu | Natalia Karjalainen |

Eetu Viren kirjoittaa Esseissään runoudesta nautinnon paikkana, jolla ei ole ulkoista päämäärää. Jos periaatetta sovellettaisiin yhteiskunnassa, tulisiko siitä puutarha?

Äitini paratiisissa →

Essee | Silja-Maaria Aronpuro |

Vuonna 2000 Tampereen kaupunki tilasi kuvataiteilija Marra Lampilta Runopuutarhan, jossa piti olla vedenalaisia runokiviä ja islamilaista ornamentiikkaa. Konkreettinen hanke hautautui byrokratiaan, mutta toteutui Lampin näyttelyissä – ja jatkaa elämäänsä hänen taiteessaan ja hänen tyttärensä Silja-Maaria Aronpuron ajatuksissa.

Itämerensuomalainen löylylaulu →

Kritiikki | Pontus Purokuru |

Kapitalismia ajaa perkeleen lailla energiapanos, jonka nopea polttouhraaminen on kuumentanut, tukehduttanut ja tappanut elonkehää. Elämällä on ehkä vielä merkitystä, mutta sillä ei tunnu olevan väliä. Elämme nihilististä siirtymää tuntemattomaan.

Mitä Jordan B. Peterson tarkoittaa →

Essee | Harry Salmenniemi, Jaakko Yli-Juonikas |

Peterson on antanut meille luvan itkeä jatkuvasti, vailla nolostumista.