Numerot
Nuori Voima ilmestyy paperilehtenä neljästi vuodessa. Tutustu numeroiden teemoihin ja verkossa julkaistuihin sisältöihin alla.
Tähdet
Katso numeron esittely ja sisällys →
Ääni kerrallaan →
Nuoren Voiman haastattelussa nouseva muusikko Orvokki Oittila, joka nauttii kuuntelijoidensa säikäyttelystä.
Lisätty todellisuus →
Kuinka tuottaa todellisuudelle lisäarvoa?
Sanat ja astrologiat: Erään esoterian arkeologiaa →
Astrologia on kieli, joka voi ylittää rationaalisuuden asettamat rajat. Sonja Blom tarkastelee astrologiaa historiallisten episteemien kautta ja pohtii, miten tätä kieltä pitäisi tulkita ja käyttää.
”Onko sulla meneillään siellä jotain?” – Tekoälyn käyttö nykyrunoudessa →
Virpi Vairinen haastatteli yli tusinaa kotimaista nykyrunoilijaa siitä, mikä tekoälyn rooli on kotimaisen nykyrunouden kentällä juuri nyt. Pelastavatko vai tuhoavatko kielimallit runouden?
Makumatka kolonialismia kyseenalaistamaan →
Monitasoisessa metafiktiossa kääntäjä kääntää jo käännettyä, tulkittua ja lukuisten saatesanojen pohjustamaa tekstiä.
Katoaminen
Katso numeron esittely ja sisällys →
Ajan henki ja hammas →
Voiko ajattomaan hermoon osua?
Ikuinen marraskuu →
Solvej Ballen romaanisarjassa maailman rajallisuus konkretisoituu, mutta tila laajenee. Nuori Voima haastatteli Ballea hänen äidinkielellään tanskaksi.
Seinät valuvat kuin hiukset, pöytä on tulessa →
Elokuvaohjaaja Andrei Tarkovski rakensi lapsuudenkotinsa uudelleen voidakseen ohjata Peilin. Kuitenkin peilistä heijastuu lopulta katsoja itse.
Vieraan taivaan alla →
Erkka Filanderin Siemenholvin ”Kolmas ilosanoma” johdattelee lukijan fragmenttien perässä manalaan.
Esseisti näyttää kieltä →
Uuskerronnan mestarin esseissä on sähköisyyttä ja dekadenssia. Esseistiikka on oivallinen paikka aloittaa Bellamyn kääntäminen.
Nooan arkki
Katso numeron esittely ja sisällys →
Ketä kiinnostaa kritiikki? →
Kriitikkoa on helpompi syyttää kuin kirjallisuuskeskustelun rakenteita.
Kosminen hurraahuuto runoudelle →
Kansainvälisesti arvostetun kanadalaisen runoilijan Christian Bökin suuruudenhullussa Xenotext-projektissa loihdittiin genetiikan avulla runoileva bakteeri, joka jatkaa eloaan vielä sittenkin, kun aurinko on sammunut.
Kutsu kissuuteen →
Voiko antipelillisyys olla avain ihmiskeskeisyydestä luopumiseen? Mikä tekee ihmisestä ihmisen ja pelistä pelin?
Tulenkantaja →
Eräänä syksyisenä maanantai-iltana Käpylään ilmestyi Prometheus itse. Nuori Voima oli paikalla.
Kaikki kerralla →
Maria Matinmikon uudet runoesseet jatkavat niitä edeltäneen Valohämyn jäljissä ja etsivät jotakin aivan uutta.
Murenista nousee monumentti →
Erkka Filanderin ankara keltainen järkäle säilöö, loitsii ja etsii keskittynyttä lukijaa.
Keskeneräisyys
Katso numeron esittely ja sisällys →
Pakotetun uusvilpittömyyden aika →
Mikä yhdistää meemivasemmistoa, stadionkeikkoja ja tennisakatemiaa?
Nukketalo joka romahti →
Monika Fagerholm rikkoo 1970-luvun ylle laskeutunutta hiljaisuutta kirjoittamisen keinoin. Uuden teossarjan aloitusosa tutkii kirjoittajaksi kasvamista ja sitä, miten menneisyys ja nykyhetki muovaavat toisiaan.
Kirkastettu versio →
Kriitikot olivat väärässä The Substance -elokuvasta. Jenna Viro kertoo esseessään, miksi.
Kärsimys polttoaineena →
Ajan voi nähdä hymninä, jossa kukin nuotti saa merkityksensä sitä ennen ja sen jälkeen tulevista äänistä.
Taiteen huulisyitä etsimässä →
Esseistiikan supertähden uusi teos kokoaa yhteen sekalaista materiaalia mutta tuoksuu vilpittömästi ystävyydeltä.
Seksi
Katso numeron esittely ja sisällys →
Erotiikka kielen päällä →
Iida Rauma kaipaa kotimaiseen kirjallisuuteen enemmän intiimisti kuvattua halua. Hänen omaa kirjoittamistaan ohjaavat henkilöhahmojen seksuaalisuus ja syntaksin erotiikka.
Cheek, aikamme seksikkäin metamodernisti →
Mitä postmodernismin jälkeen?
Orgioiden jälkeen →
Mitä taiteilija pakenee lintukotoon?
Loputtoman levoton ja vino →
Seksuaalisuus on seksiä laajempi kenttä. Halut virtaavat välittämättä rajoista, eikä libido tunnusta logiikkaa tai moraalia. Sekä kulttuurissa että politiikassa kiihotus syntyy usein siitä, mitä ei saisi haluta.