Kriisistä kriisiin
Inflaatio, pandemian laahukset ja alustatalouden nousu kurittavat kulttuurialaa. Pienten kirjallisuustoimijoiden näkökulmasta vaikeinta on epävarmuus siitä, mitä tuleman pitää.
Energia ja materiaalit kallistuvat. Äänikirjapalvelut kasvattavat suosiotaan. Kun media manailee hintojen nousun yhä jatkuvan, moni pyrkii säästämään ”ylimääräisestä”, kuten kulttuuriharrastuksista.
Kirjallisuuskentän pienet toimijat – kustantamot, kirjakaupat ja lehdet – ovat sompailleet viime vuodet jatkuvien muutosten ja haasteiden keskellä.
Osuuskunta Poesian tuotannosta ja myynnistä vastaava Kimmo Kallio kertoo, että tällä hetkellä päänvaivaa tuottaa etenkin painotuotteiden ja postin kustannusten yleinen nousu. Poesia julkaisee runoutta, kokeellista proosaa, esseistiikkaa, kirjallisuudentutkimusta sekä lajimääritelmien väliin jääviä tai muiden taiteenlajien kanssa vuorovaikuttavia tekstejä. Osuuskunnan työtavat ovat yhteisöllisiä, ja monet sen jäsenet toimivat sekä kirjoittajina, kustannustoimittajina että muissa kustantamon tehtävissä.
Kun media manailee hintojen nousun yhä jatkuvan, moni pyrkii säästämään ”ylimääräisestä”, kuten kulttuuriharrastuksista.
Kokeellisen kirjallisuuden kustantaminen osuu kustantamoiden kentällä hankalaan välimaastoon, koska se on samaan aikaan omaehtoista kulttuurityötä ja kaupallista toimintaa. Poesia on rahoittanut toimintaansa ja maksanut palkkojaan osin yksityisten säätiöiden tuella. Kustantamon viimeisin apurahakausi Koneen Säätiöltä on juuri päättynyt, ja uusi apuraha jäi tällä kierroksella saamatta.
”Mutta kyllä me ollaan selvitty ja eteenpäin porskutetaan”, Kallio sanoo.
Poesia julkaisee lyhyempiä kaunokirjallisuuskokonaisuuksia myös vihkomuodossa. Vihkot ilmestyvät viidesti vuodessa ja ne voi tilata kotiin kulttuurilehden tavoin. Poesiavihkoille on haettu Taiken kulttuurilehtitukea, mutta sitä ei ole saatu, koska vihkojen julkaiseminen luetaan kaupalliseksi kustannustoiminnaksi.
Kallio toimittaa myös Tiede & Edistys -lehteä, jonka tilanne on vakaampi kulttuurilehtien tuen ja vakiintuneen tilaajamäärän ansiosta.
Jos kustannukset jatkavat nousuaan, lehtien pituutta pitää kuitenkin karsia ”entisestä möhköfanttilinjasta”.
– Ville Lähde
Toisaalta ei kulttuurilehtienkään tilanne ole ruusuinen. Nousevat posti- ja painokulut tuottavat lehdille hinnankorotuspainetta, Kallio kertoo.
Ville Lähde toimii niin & näin -lehteä ja kirjasarjaa julkaisevassa Eurooppalaisen filosofian seura
-yhdistyksessä. Lähde kertoo, että niin & näinin tulonhankinta on vakaalla pohjalla, eikä suuria muutoksia ole vielä jouduttu tekemään. Jos kustannukset jatkavat nousuaan, lehtien pituutta pitää kuitenkin karsia ”entisestä möhköfanttilinjasta”.
”Käytännössä isoin säästökohde ovat olleet ne pienet symboliset palkkiot, joita vapaaehtoisille on pystytty maksamaan. Niiden taso ei korkea ole ollut, mutta niistä joudutaan jatkossakin leikkaamaan enemmän, jos ja kun kustannusten nousu jatkuu. Kirjojen kohdalla pitää miettiä entistä enemmän myyvyyttä, mutta niin on aiemminkin pitänyt", Lähde toteaa.
Kimmo Kallio kertoo, että viime aikoina kirjallisuuden kenttää vallannut ”alustoituminen” ja lukuaikapalvelut tuottavat pienkustantamoille hankaluuksia. Lukuaikapalvelut syventävät osaltaan railoa näkyvän valtavirran ja marginaalin välillä entisestään. Esimerkiksi Suomalaisen Kirjakaupan valikoimiin ei tilata Poesialta enää edes näytekappaleita.
”Lukuaikapalvelut mainostavat, että täältä löytyy kaikki uudet kirjat yhdessä sovelluksessa, mutta ei siellä Poesian tai monien muidenkaan pienkustantamoiden kirjoja ole. Tämä vaikuttaa yleiseen representaatioon.”
Toisaalta digitalisaatiolla ei ole ollut ainoastaan negatiivisia vaikutuksia, Kallio huomauttaa.
”Koronavuodet lisäsivät roimasti kirjojen myyntiä nettikaupassa, kun ihmiset etsivät uudenlaista luettavaa. Yksittäinen teos voi nousta nykyään tapaukseksi. Esimerkiksi Judith Schalanskyn Kaukaisten saarten atlas myi 2 400 kappaletta, mikä on meille huima määrä, ja kirjaa kysellään yhä.”
Fyysisten kirjojen joulumyynti näyttäisi kuitenkin selvästi aiempia vuosia pienemmältä. Valitettavasti.
– Kimmo Kallio
Kallio kertoo, että koronan jälkeen kirjoja menee kaupaksi etenkin erilaisissa tapahtumissa, myyjäisissä, messuilla ja klubeilla.
”Fyysisten kirjojen joulumyynti näyttäisi kuitenkin selvästi aiempia vuosia pienemmältä. Valitettavasti. Tämä otaksuma pohjautuu Poesian myyntimäärien lisäksi myös epävirallisiin keskusteluihin kirjakauppiaiden ja muiden kustantajien kanssa viime aikoina.”
Toimintaa jäytää ennen kaikkea jatkuva epävarmuus tulevasta: ei voi tietää, miten pitkään kuiva kausi kestää ja milloin edessä on taas myyntipiikki.
”Olisi ehkä helpompi navigoida sellaista tilannetta, jossa olisi ennakoitavasti koko ajan huono tilanne tai tasaista nousua. Nyt kaikki on koko ajan hirveän vaikeasti ennustettavaa.”
Ennakoimattomuuden kokemuksen jakaa myös Nide-kirjakauppaa pyörittävä Joose Siira. Laatukaunokirjallisuuteen erikoistunut kivijalkakauppa on toiminut Fredrikinkadulla vuodesta 2015 asti. Siira vastaa puhelimeen Helsingin Mujista, jossa Niteellä on ollut myös toimipiste viimeisen vuoden ajan. Lisäksi Nide myy kirjoja verkossa.
Viime syksynä Nide käynnisti Mesenaatti-kampanjan. Taloudelliseen ahdinkoon joutunut kirjakauppa koitti pelastaa tilannettaan joukkorahoituksella. Lahjoittajat saivat rahoitusta vastaan lahjakortteja ja kangaskasseja.
”Siinä haettu tavoite täyttyi ja akuutti kriisi selätettiin. Nide sai paljon tukea ja myös näkyvyyttä somessa”, Siira kertoo.
Siira kertoo ilahtuneensa sitä, että kampanja vilkasti yleisesti kivijalkaliikkeessä asiointia. Asiakkaita ja myyntiä on riittänyt myös kampanjan päättymisen jälkeen.
”Korona-aika vaikutti sillä tavalla, että ihmiset eivät miltei kahteen vuoteen käyneet kivijalkakaupoissa, ja ne ikään kuin unohtuivat. Tämä kampanja taisi toimia myös eräänlaisena muistutuksena siitä, että on myös olemassa tällainen kirjakauppa.”
Lukuaikapalveluita ja digitalisaatiota Siira ei näe yksinomaan synkkänä asiana. Paperikirjalla on paikkansa etenkin ”kirjallisemman” kaunokirjallisuuden, runouden ja taidekirjojen kohdalla, joihin Nide on keskittynyt.
Nähtäväksi jää, miten asiat ovat ensi vuonna: jos hinnat nousevat ja ihmiset säästävät entisestään, viitsiväkö he ostaa itselleen kirjoja?
– Joose Siira
”Nähdäkseni on aika paljon sellaista kaunoa, joka ei käänny helposti äänikirjaksi. Ja toisaalta jos joku kuunnellut hyvän kirjan, hän voi haluta myös ostaa sen läheiselle lahjaksi paperisena”, Siira kertoo.
Joulunalusaika on ollut Niteessä vilkas. Myös tämän vuoden Finlandia-voittajat ovat kivijalkakaupan kannalta ihanteelliset: kauniskantisia, taiteellisesti kunnianhimoisia romaaneja, jotka halutaan lukea paperilta. Hyvään menoon ei kuitenkaan voi tuudittautua, Siira miettii.
”Nähtäväksi jää, miten asiat ovat ensi vuonna: jos hinnat nousevat ja ihmiset säästävät entisestään, viitsiväkö he ostaa itselleen kirjoja? On vaikea arvioida, miten kaikki tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan.”
