Emma Hirvisalo
kisujMEDUUSA

”Mikä on paras kirja, jonka olet unohtanut?” Kymmenen kysymystä uudelle päätoimittajalle

Juttu
|
Vesa Rantama
|

Nuoren Voiman uudeksi päätoimittajaksi valittiin tänään Taija Roiha. Revolverihaastattelussa selviää hänen voimaeläimensä ja muuta tärkeää.

1. Olet kiinnostunut tekijyyden teoriasta ja tutkinut kirjallisuuden tekijyyttä. Onko tekijä kuollut, elossa vai elävä kuollut?

Mielestäni nyt eletään eräänlaista hyperpolitisoituneen tekijyyden aikakautta. Se on tekijyyden tutkimisen kannalta mielenkiintoista, sillä kirjallinen keskustelu on täynnä kiistoja tekijyyden merkityksistä. Osan mielestä tekijän taustan esiin nostaminen on tärkeää, koska sen kautta voidaan tutkia kirjallisuuden piileviä valtarakenteita, osa puolestaan haluaisi haudata tekijän viimeisetkin rippeet. Jotkut yrittävät operoida jossain välimaastossa. Sanoisin siis, että kirjallisuuden kentällä vallitsee erilaisten tekijäkäsitysten iloinen sekamelska, jossa vitaliteetin taso vaihtelee vastasyntyneestä zombiin.

 

2. Sanoit haluavasi nostaa unohdettuja helmiä esiin lehden sivuilla. Mikä on paras kirja, jonka olet unohtanut?

Kirjoitan säännöllisesti päiväkirjaa, jonne teen myös merkintöjä lukemistani kirjoista. Vanhoja päiväkirjoja lukiessani hämmästelen usein tekemiäni kirjallisuusmuistiinpanoja ja ihmettelen, olenko todella lukenut tämänkin teoksen. Unohdan myös usein palauttaa kirjastosta lainaamani kirjat. Kenties paras viime aikoina unohtamistani kirjoista on Tytti Heikkisen Moulin Extra Beauté. Teos teki minuun suuren vaikutuksen heti julkaisemisensa aikoihin, mutta useampaan vuoteen en ollut muistanut antaa sille lainkaan huomiota. Löysin kirjan vähän aikaa sitten kirjahyllystäni uudestaan ja ilahduin. Pakotin tietysti kaikki ystäväni lukemaan teoksen.

Haluan kuitenkin tarkentaa, että lampi on nykyään täytetty eikä se enää sen myötä myöskään haise.

3. Olet tunnettu mm. Omaa luokkaa -podcastista, jota teet yhdessä Mia Haglundin kanssa. Mitä podcastin tekeminen voi ihmiselle opettaa?

Monia asioita, mutta hitaasti. Olen esimerkiksi oppinut vähentämään eksessiivistä täytesanojen käyttöä puheessani sekä olemaan näpräämättä mustekyniä studiossa. Sisällöllisempänä seikkana olen oppinut, että se mitä pitää oman päänsä sisällä itsestäänselvyytenä ei sitä ehkä olekaan kaikille, ja siksi ajatuksiaan kannattaa aina toisinaan yrittää kommunikoida. Asia, mitä puolestani en ole oppinut, on itsestäni puhuminen: koen sen edelleen erittäin kiusallisena.

 

4. Siis kiusallinen kysymys: Kuka olet, mistä tulet?

Olen jyväskyläläinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija ja podcastaaja, joka asuu nykyään pääosin Helsingissä. Opintoni olen suorittanut Jyväskylän yliopistossa, missä teen myös väitöskirjaa. Olen kotoisin Lievestuoreelta, parintuhannen asukkaan keskisuomalaisesta pikkukylästä, joka tunnetaan lähinnä Irwin Goodmanin kappaleesta sekä pahanhajuisesta Lipeälammesta, joka toimi loppusijoituskohteena paikallisen sellutehtaan jätteille. Haluan kuitenkin tarkentaa, että lampi on nykyään täytetty eikä se enää sen myötä myöskään haise.

 

5. Kotimaiseen kirjallisuuteen kaivataan usein lisää työväenluokan kuvauksia. Elääkö kirjallisuus vain keskiluokan lundioissa?

Kysymys yhteiskuntaluokkien kuvauksista on vaikea, koska luokka on ylipäätään käsitteenä varsin liukas ja hankalasti määrittyvä. Asiaa ei auta se, että aiheesta puhutaan edelleen suhteellisen vähän. Kirjallisuus on kyllä täynnä työväenluokan kuvauksia, mutta valitettavan usein ne ovat kirjoitettu hieman surkuttelevasta näkökulmasta. Pidän itse suunnattomasti Lucia Berlinin sekä australialaisen kirjailija Elizabeth Jolleyn varastelevien siivoojien kuvauksista. Heidän novelleissaan työväenluokka näyttäytyy kurittomana. Kuuliaisen ja ansaitsevan köyhän hahmon toistamisen sijaan Berlinin ja Jolleyn siivoojat esimerkiksi torkkuvat työajalla tai järjestävät juhlia työnantajien lukaaleissa. Mitä tulee kirjahyllyihin, niin ymmärtääkseni ne eivät ole nykyään edes keskiluokan keskuudessa kovinkaan haluttavaa sisustustavaraa.

[O]hhoh, tällainenkin lehti on olemassa ja sitä luetaan, mielenkiintoista.

6. Haluat monipuolistaa Nuoren Voiman kirjoittaja- ja lukijakuntaa. Ketkä eivät vielä tiedä, että Nuorta Voimaa on hyvä lukea ja siihen on mukava kirjoittaa?

Aika moni! En mainitse nimiä, mutta tunnen itsekin monia kirjoittavia ihmisiä, jotka arkailevat tekstiensä tarjoamista lehteen, jolla on pitkä ja kunniakas historia. Eikä ole kovin kauaa siitä, kun koin itsekin kuuluvani tuohon joukkoon. Heille haluan lähettää Hélène Cixous'lta lainatut terveiset: "Kirjoita! Kirjoittaminen on sinua varten, sinä olet itseäsi varten, ruumiisi on käsilläsi, tartu siihen." Lukemisen kynnys on toivon mukaan matalampi.


Taija Roihan voimaeläimet ovat musta kissa ja meduusa,

Vesa Rantamalla harmaahylje eli halli.

 

7. Jos saisit muuttaa yhden asian kulttuurielämässä, mitä muuttaisit?

Toivoisin, ettei se olisi niin seksistinen ja rasistinen. Tekijän sukupuolta ja ihonväriä koskeva tausta vaikuttaa edelleen voimakkaasti siihen, miten valmiita teoksia luetaan, katsotaan, tulkitaan ja arvotetaan. Teosten niputtaminen esimerkiksi sukupuolen nojalla tiettyyn genreen tai estetiikkaan kuuluvaksi kaventaa myös kriittisen keskustelun mahdollisuuksia kulttuurin kentällä.

 

8. Milloin olet ensi kerran lukenut Nuorta Voimaa ja mitä ajattelit siitä?

En muista tarkkaan, mutta joskus vuoden 2010 tienoilla tehdessäni kandivaiheen opintoja yliopistossa. Taisin ajatella silloin, että ohhoh, tällainenkin lehti on olemassa ja sitä luetaan, mielenkiintoista. En ole kulttuuriperheen kasvatti ja taidemaailma aukeni minulle hitaasti.

 

9. Voiko kirjallisuudentutkimuksesta ja filosofiasta puhua yleistajuisesti? Miten?

Voi, mutta se edellyttää sitä, että tietää mistä puhuu. Vaikeaselkoisuudellakin on ilman muuta paikkansa – vaikeat asiat edellyttävät joskus vaikeaa kieltä – mutta liian usein vaikeaselkoisuutta pidetään itseisarvoisena älykkyyden osoittamisen merkkinä. Yleistajuisuutta ja siten saavutettavuutta lisää myös se, että aiheesta keskustelevat ovat avoimia keskustelulle ja suhtautuvat arvostavasti vastaanottajiinsa sekä avaavat ja selittävät käyttämiään käsitteitä huolellisesti. Prosessissa usein oppii myös itse paljon, kuten jokainen koskaan opettajana toiminut varmasti tietää.

 

10. Mikä on voimaeläimesi?

Saako valita kaksi?

 

11. Saa.

Meduusa ja musta kissa!

 

 

Taija Roiha esittäytyy myös Nuori/Voima -klubin striimissä keskiviikkona 21.10. klo 19. Katso striimi tästä!

Jutut