Maaria Ylikangas
Debytoi runoilijana

Vuorovesipuhelu - Isa Hukka debytoi runoilijana

Runot ja novellit
|
Isa Hukka
|

Vuoden 2020 Debytoi runoilijana -kisa on käyty, ja meillä on ilo julkaista voittajien tekstejä. Ensimmäisenä julkaisuvuorossa on Isa Hukan "Vuorovesipuhelu" kokonaisuudessaan. 


ISA HUKKA

"Olen ei-binäärinen pitkäaikaissairas tyyppi, joka tekee esityksiä, opiskelee, lepää ja innostuu jatkuvasti uusista asioista. Oon opiskellut mm. filosofiaa ja sukupuolentutkimusta, kuten feminististä trans- ja vammaistutkimusta. Ohjaamani ja/tai kirjoittamani esitykset ovat liikkuneet esim. yhteisöllisyyden, lajisorron, sukupuolen moninaisuuden ja kehonormien maastoissa. Olen stadilainen, mutta osia minusta asuu Pohjois-Pohjanmaalla, Kööpenhaminassa ja Montrealissa."

 

1. Miksi kirjoitat runoutta?

Oon varmaan taipuvainen runojen kirjoittamiseen, sillä olen arjessakin intohimoinen sanojen ja merkitysten asettelija ja kuulostelija. Runon ja esityksen kirjoittaminen menee mun ajatuksissa lomittain. Siispä kirjoitan runoja osittain siksi, että se on mulle saavutettavampi tapa tehdä eräänlaisia esityksiä. Tällä hetkellä kirjoitan etenkin puhuakseni omille yhteisöilleni. Runouden skrivaaminen ja jakaminen on poliittista ja yhteisöllistä toimintaa.

 

2. Mikä voisi olla runouden rooli pandemian aikana?

Runous voi luoda tilaa kokemusten jakamiselle ja kuuntelemiselle - silloin kun sitä levitetään aidosti saavutettavassa muodossa. Se voisi tässäkin hetkessä olla entistä selkeämmin hierarkioita ja eriarvoisuutta kaventava lempeä kenttä. Sillä on potentiaalia toimia moniäänisenä keskusteluna pandemia-ajan kokemuksista ja rakenteista, jotka erottavat tai yhdistävät tiettyjä ihmisryhmiä sekä muita olentoja. Millä tavoin esimerkiksi me kukin erilaisissa positioissa olevat vammaiset tyypit voisimme nyt kohdata, oivaltaa yhdessä ja myös järjestäytyä epäoikeudenmukaisuutta vastaan runouden raameissa? 

 

3. Suosittele runollista luettavaa.

1)  Leah Lakshmi Piepzna-Samarasinhan tuotanto. Piepzna-Samarasinha on vallankumouksellinen kirjailija, esittävä taiteilija ja kouluttaja, jonka tekstit ovat rakkaudellista ja terävää "ruskeaa rampaneroutta" (engl. brown crip brilliance, käsite teoksesta Care Work) alusta loppuun.

2) Alok Vaid-Menonin eli ALOKin tuotanto. ALOK on palkittu runoilija ja monipuolinen taiteilija, jonka vaikuttavan omaleimaiset ja palkitut teokset liikkuvat sukupuolen binäärisyyden haastamisen, rodun, itsemääräämisoikeuden ja trauman alueilla. 

3) Suosittelen myös afroamerikkalaisen klassikkokirjailija Toni Morrisonin tuotantoa, sillä se on poeettista luettavaa parhaimmillaan, vaikka suurin osa hänen teksteistään luokitellaankin proosaksi. 

 

 

 

Vuorovesipuhelu

a: moi,

toivottavasti voit hyvin! sorry siis jos häiritsen yms, mut

kysyn sun mp:t vaa yhest jutust jos käy, tai et toki ihan

miten sä haluut

 

miten luoda jotain pehmeää, lempeää

 

oon pohtinut miten luoda

miten ne, tai kukaan, mikään, luo, mistään, mitään

mistä ne saa energiaa?

onko niillä sellanen kirkas ja kuulas ja syvään hengittävä keväinen olo joka mulla oli

varmaan joskus sillon ennen vammautumista

luojaolo

fysiatri sanoi että hengitän pinnallisesti

 

samaan aikaan kun mä puhun kirjotan puhun kirjotan ?kumpaa mä teinkään?

-muistahengittää- kun mä ajattelen tätä runoa olemassaolevaksi, runo lipuu musta

kauemmas ja sanat sekottuu ja puhe sammaltuu koska on se aika päivästä että

hermostoa salpaavat lääkkeet turruttaa,

se on pudotus kolmannen ja neljännen ruokailusuorituksen välissä,

se uskottelee tulevansa joka päivä samaan aikaan, ja juuri silloin kun alan luottaa

siihen että se tulee joka päivä kello kuudesta puoli kahdeksaan, se pudotus

hyppääkin aamuun, ja puhelimessa fysiatri sanoo minun sanani yli ei kävellä, ei

mitään etävastaanottoja, ei lääkereseptien uusimisia, ei keskusteluja ilman että tulet

käymään, ai asut tilapäisesti meren toisella puolella, no se oli sinun valinta.

a: hahah hei sori tästä tulee semi pitkä viesti, mul siis

täs nää perus keulimiset päällä sry heh mut kiva ku luet

kummiski puss

 

miten olla hellä? miten voida paremmin yhdessä?

miten olla hellä itselle, toiselle, fysiatrille

onko pakko kokea hellyyden vastakohta löytääkseen sen

 

mania tulee nousuveden mukana, yritän ennustaa kööpenhaminalaisen ystäväni

laatimasta personoidusta tähtikarttasta milloin kuu on missäkin ja millainen kuu,

olisiko maniaton viikko. tähtikarttaa jaksaa tutkia vaan hetken, ponnistuksen jälkeen

pitää taas levätä 1 h, ja sinä aikana unohdan milloin kuu oli missäkin ja millainen

kuu. mutta väsymyksenkin seasta se valuu, ennustaa sitä tai ei, hyinen vesi löytää

sisään jossain kohtaa päivää. ensin sen kuulee, sitten tuntee, sukat kastuu muttei

sen enempää, kylmä vesi varpaiden välissä valpastaa koko kehon, sukat jättää

märkiä länttejä sängylle, sukkien kuivuminen kestää kauan, jätän ne patterin päälle

ja vaihdan kuivat sukat jotka kastuu huomenna. -muistahengittää- se

on pudotus ensimmäisen ja toisen ruokailusuorituksen välissä

 

vesi on tyyni kun lennän takaisin meren toiselta puolelta jotta pääsen varaamaan

ajan fysiatrille.

 

kuka on vammainen?

vammainen voi olla sairas

sairas voi olla vammainen

mutta vammainen ei ole aina sairas

eikä sairas ole aina

 

hashtag: too crip to care

 

too crip to _______

 

care to crip

 

cripping care

 

caring about the crips

 

hashtag: not crip enough, and cares about it

 

kuka on crip?

täytyykö pystyä siihen aktivistis-teoreettiseen diskurssiin jossa crip määrittyy

missä muualla se määrittyy?

täytyykö omistaa vammaiskortti, olla systeemin (in)validisoima? validoima?

valididoima? valdiadisoima? -muistahengittää-

cee är ii pee

onko identiteettejä mahdollista kääntää

mitä niille sitten käy?

 

cee är ii pee

neljä kirjainta voi saada aikaan muutoksen

mutta pohdin miten muutoksessa käy meidän jotka on vammaisia mutta ei tarpeeksi

crip

miten käy meidän jotka on sairaita mutta ei tarpeeksi vammaisia

miten käy meidän jotka ei koskaan pääse osallistumaan tähän keskusteluun

miten käy meidän jotka pelastajakomplekseissaan öisin miettii miten “meidän” käy

 

kieli pelottaa. se on niin kovin usein epähellää ei-pehmeää antilempeää

a: haha no jep

se osaa olla vaativa.

oikeinkirjoitus on niille joilla on laittaa siihen energiaa

 

niiden tuijotus se vasta pelottaa

ei koskaan voi ennustaa mitä ne näkee. ainoa varma on että mua ne ei näe.

ne tuijottaa kun sätkin talvella puistonpenkillä joka on ainoa paikka mihin ehdin

makaamaan kun kipukohtaus yllättää - h e n g i t ä - koska en halunnu taas maata

hangella sillä lumi kulkeutuu takin helmassa vesilänteiksi sängylle,

ja siinä hangessa vasta näyttäisinkin oudolta tai humalaiselta joten siinä penkillä nyt

puristan käsiä nyrkkiin.

näen silmäkulmasta että ne kävelee ohi, pysähtyy. katsoo. jatkaa matkaa.

mietin että mitä ne miettii

miettiiköhän ne että tossa on jotain, ei-joku

 

yritän olla hellä mutta kuu liikkuu ja vesi nousee, miten liikuttaa kehoaan ja antaa

kehonsa liikuttaa itseään, kun on silloin aikoja sitten imenyt itseensä sen

teatteriOpettajan alunperin natsi-saksassa kehitellyn liikeanalyysin kyllästämää

opetusta, joka annettiin ylhäältä alas, taiteilijalta oppilaalle, viileältä ammattilaiselta

innokkaalle harrastajalle. miten olla hellä, kun selviytyäkseen itsensä kovettanut

kuusitoistavuotias tarttui Opettajan oppiin, omaksui sen, alkoi uskoa että arvaamaton

käytös, totuuden mieleisekseen manipulointi, ihmisten rajojen koetteleminen ja

fyysisistä loukkaantumisista viisveisaaminen, olivat oikein, eivätkä vain oikein, ne

olivat tie sinne minne kaikki haluavat. se kaikki antipehmeä oppi istahti

kuusitoistavuotiaan päähän vuosiksi. siitä oli myös etua, sama oppi näytti olevan

taustalla muillakin. kuusitoistavuotias tajusi kyllä seitsemäntoistavuotiaana että jokin

on nyt pielessä, mutta Opettajan rakentamassa maailmassa THE GAME IS ON joten

joko pelasi ja teki esityksiä ja sai arvostusta ja kehittyi Tekijänä tai sitten ei tehnyt

niin paljon esityksiä. -muistahengittää- miten luoda jotain pehmeää, lempeää nyt,

kun näkee tämän kaiken siinä valossa jossa kuusitoistavuotias ei voinut silloin

nähdä, miten olla hellä nuorelle tyypille joka itse olin, miten kantaa vastuu omista

teoista ymmärtäväisesti, miten keskeyttää väärän vallankäytön kierre pehmeästi,

miten sanoa kiltisti ääneen se että tämä kaikki saattaa vammauttaa, miten liikuttaa

kehoaan lempeästi ilman että fysiatrin eikun siis Opettajan sanat kaikuu tilassa?

sukat kastuu.

unohdin välistä viidennen ruokailusuorituksen.

a: hahah hei sori tästä tulee semi pitkä viesti, mul siis

täs nää perus keulimiset päällä sry heh mut kiva ku luet

kummiski puss

 

miten liikuttaa kehoaan ja antaa kehonsa liikuttaa itseään? miten liikkua sen tunteen

kanssa siihen eläytymättä mutta sitä lyttäämättä, sen suuttumuksen joka on

seurausta muunmuassa siitä pohjimmiltaan dualistisesta väitteestä että vammaiset

olisivat ”niin paljon muutakin kuin kehonsa ja rajoitteensa”

minä

olen

minun

vammautunut

sairas

kipeä

(voimakas, koskettava, sinnikäs, yllättävä, lumoava, hellä)

kehoni.

siitä ei ole epäilystäkään.

eikä siinä ole mitään traagista. päinvastoin,

SEN TOSIASIAN JOHDOSTA OLEN KOKO EUROOPAN TYYTYVÄISIN,

PLANEETAN ILOISIN, UNIVERSUMIN YLPEIN. a: ainiin ups

vertaistukiryhmäs sanottiin et ei sais vertailla muihin,

anteeks, taas käytin kieltä sillee ku ei pitäny, sry siis

kauheesti superlatiiveja, mun piti siis olla pehmee jne mut

korotinki itteni tollee, hahah heh perus

 

vuorokaudessa vain muutama tunti jolloin pystyy liikuttamaan kehoaan, antaa kehon

liikuttaa itseään.

miten olla hellä sen koko ajan?

voisinko kysyä useammin miten muut ympärilläni voisivat olla minulle helliä sen koko

ajan

onko mahdollista että hellyys muuttuu itsetavoitteelliseksi, uudeksi antihelläksi

standardiksi, itsekritiikin lähteeksi

 

a: hei nii siis se alkuperänen kyssäri sulle oli vaa, et

mietin et mikä mp sulla, onks mun tekemä koreografia sust

niinku automaattisesti crip? tai et esim kenen tuottama ja

esityksellistämä liike on crip-taidetta ja et riippuuks se

niinku siit koko työryhmäst, tai entä sit jos en oo

varsinaisesti “crip” sil tavalla mitä se joidenki mielest

tarkottaa, mut siis oon kyl oikeesti vammanen ja kipee tai

siis you know, mut just tää et mikä tekee jostakin cripin, sry

täs toistelen itteeni heh mut nii et jos ehit niin arvostaisin

tosi paljon sun ajatuksiii. ja hei siis kivaa iltaaaa, ja ei

tartte vastaa tietenkää nyt, ellet tietty ite haluu yms, ja

sano jos et haluu puhuu täst aiheest, tai siis sillee. joo.

yritän täs vaa tehä tätä emotionaalist työtä haha perus

 

kuka ja mikä on vammainen?

ja ennen kaikkea kuka ja mikä siitä päättää

 

mitkä ovat ne vammaiset kokemukset, entä ne sanat ja millä kielellä, kielettä

millaisia ovat ne katseet

entä vastaukset niihin katseisiin?

 

me ollaan oltu täällä aina

me tullaan olemaan täällä aina

 

olen sitten vammainen, sairas, crip, mitä tahansa,

en aio suorittaa sitä

aion kellua siinä.

katsokoot.

 

me luodaan jo koko ajan kaikkea lempeää:

”vammaisuus on spektri, ei hierarkia”

 

a: joo. ei mul muuta. heh perus, vähän taas veny tää, mut nyt

pitää alkaa valmistautuu siihen huomisee fysiatrikäyntiin yms,

kerron sit miten se meni. jos siis on ok. ja todellakin sry

jos häiritsin jne, yritän siis oikeesti tehä mun ihmissuhteist

saavutettavii ja näin. ainii voiei tää oli salee sun

päikkäriaika mut joo toivottavasti en herätä näil viestil,

lepää rauhas! tai siis olipa synkkä lause haha mut you know.

tai et just tää mist ollaa puhuttu et olis kiva vaa lepää

oikeesti kerranki rauhas yms, ja herätä virkeenä maailmaan

jossa ableismi (etenki sisäistetty) olis dead jne. ja kyl niin

tapahtuuki viel joskus. noniin nyt taas jaarittelen puss moii!

 

b: kiitos sun upeista viesteistä rakas. olin päikkäreillä mut

nyt mulla on aikaa, vastaan ihan just kaikkiin sun

pointteihin!

 

b: mut ekaks, muista ettei tarvii pyytää anteeks.

 

 

* * * 

Debytoi runoilijana -kilpailun voittajat valitsivat tänä vuonna Möykky-numeron (3-4/2020) vierailevat päätoimittajat, esitystaiteilijat Emilia Kokko ja Even Minn. Hukan runo on julkaistu lehdessä vain osittain, verkkojulkaisussa kokonaisuudessaan. 

Runot & novellit