“'tremendously big and tremendously wet'” - Viikon runoilija on Carlos Lievonen

 

Carlos Lievonen on helsinkiläinen runoilija, kirjoittaja ja filosofian opiskelija. Hänen runojaan ja runokäännöksiään löytyy muun muassa Tuli & savu -runouslehdestä, OI-zinestä ja instagramista käyttäjänimellä @Lutespirit. Carlos suorittaa siviilipalvelusta Nuoren Voiman Liitossa ja on Nuoren Voiman virkaatekevä toimitussihteeri.

 

Miksi kirjoitat runoutta?

Olen aina ollut kokeellisen kirjoittamisen ystävä, ja runoudessa tapahtuu eniten kokeilemista. Runoudessa tapahtuu jatkuvasti nopeita ja jännittäviä muutoksia. Runous ylläpitää kielen, ilmaisun ja jopa ajattelun tuoreutta koettelemalla sen rajoja. Runous auttaa tuntemaan totuuksia, joista se myös vieraannuttaa niiden käydessä liian tutuiksi. Lisäksi tykkään runouden monipuolisuudesta. Kirjoitan ja tuotan itse paljon erilaista runoutta löytörunoudesta perinteisempään runouteen ja kieltä taivuttelevaan sanamusiikkiin. Kaiken tämän lisäksi pitää mainita, että runouden tuottaminen on yksinkertaisesti hauskaa.

 

Mikä voisi olla runouden rooli poikkeusaikoina?

Intuitiivisesti tekisi mieli sanoa, ettei runous ole kovin keskeistä kriisitilanteissa. Toisaalta voisin väittää, että juuri runous on kaikkein keskeisintä. Runous viihdyttää ja saa ajattelemaan. Se voi auttaa käsittelemään vaikeita tilanteita ja se voi auttaa asioiden kehittämisessä kriisin päätyttyä. En usko, että yksittäisillä runoilla olisi tässä erityisen tärkeää roolia, mutta runollinen ajattelu ja sen ylläpitämät pohjavireet voivat olla kovinkin tärkeäitä.

Runouden merkittävin tehtävä on mielestäni kuitenkin tehdä elämästä elämisen arvoista. Vaikka sillä on muitakin tärkeitä tehtäviä, kuten kielen rikastaminen ja yhteiskunnallisen muutoksen helpottaminen, runous on pohjimmiltaan ärsyke, joka saa ihmiset viihtymään ja ajattelemaan uusilla tavoin. Tehtävän merkitys korostuu poikkeusaikoina, kun elämän mielekkyys saattaa joutua koetukselle.

 

Mitä ihminen voi tehdä, kun maa alkaa taas avautua?

Ihminen voi mennä ulos. Suomessa ei onneksi tarvitse lähteä kauas kaupungista löytääkseen hienoja luontokohteita. Kesällä voi vaikka pyöräillä uusiin paikkoihin lähiympäristössään.
Erityisesti tällä hetkellä voi myös hyödyntää Black Lives Matter -kampanjan myötä leviävää tietoa itsensä ja maailman parantamiseen. Nyt se on erityisen ajankohtaista, mutta oppiminen sekä muiden tukeminen ja auttaminen on aina äärimmäisen tärkeää.
Ja lopuksi: voiko runoilija olla vastaamatta kirjallisuuslehdelle tällaiseen kysymykseen ”lukea”?

 

 

Kolme runoa

 

 

Joskus Donald Trumpin puheet

— erityisesti ne, jotka koskevat vettä,

tuota alullepanevaa periaatetta, kaiken luontoa ja archêa,

 

“tremendously big and tremendously wet” —

 

saavat kyseenalaistamaan kaiken.

 

 

Hän ei vaikuta siltä idiootilta, joka hänen aina oletetaan olevan,

vaan vilpittömältä ihmettelijältä,

pohdiskelijalta,

tuo moderni Thales.

 

 

Vesi on märkää.

Mitä siitä voi sanoa?

Viisaus on tietoa varmoista periaatteista ja syistä.

Ja vesi on   syvälle   ulottuva mysteeri.

 

“big water”

 

Siitäkö maailmankaikkeus on tullut?   Siihenkö se lopulta palaa?   Jäätä, vettä, höyryä.

Sitä janoaa luonto,  sitä kantavat myrskyt,   siitä syntyy elämä…

 

“I believe that there is a change in weather, and I think it changes both ways.”

 

Muutosta on kaikkialla. Selittämätöntä, päättymätöntä muutosta,

eikä samaan virtaan voi astua kahdesti.

 

“one of the wettest we have ever seen from the standpoint of water.”

 

Voi, osaisinpa minäkin ottaa veden näkökulman!

Mikä arvoitus, tuo vesi!

 

“It’s tough to understand”

 

Suuret kysymykset nousevat pintaan.

 

 

“Can you believe I’m a politician?”

 

En. Toisinaan en todellakaan voi. Ei poliitikko.

Ehkä filosofikuningas.

 

 

 

Lainaukset järjestyksessä:

Tiedotustilaisuudessa Washingtonissa 11.9.2018, Puheessa Washingtonissa 29.9.2017, Good Morning Britain -ohjelman haastattelussa Lontoossa 5.6.2019, Tiedotustilaisuudessa 18.9.2018, Ibid., Puheessa Green Bayssa 27.4.2019.

 

 

 

***

 

 

Myrkkyä ilmassa

liekit

tomu

ja jää.

 

 

Myrkkyävät liekit

tuuli ulvoo

tomu

ja       jää.

 

 

Myrkkyä maassa       jalkojeni alla

liekkien aaveet

ilma paikoillaan

ja jää                hiljaa.

 

 

Meren täydeltä myrkkyä

älä anna tulen juoda!

anna tuulahduksen leikkiä.

ja maaksi sinä olet tuleva.

 

***