Kysyimme, lukijat vastasivat - näin Nuoresta Voimasta ajatellaan

Toteutimme alkuvuonna Nuoren Voiman verkkolehden lukijakyselyn. Vastauksia tuli 95. Kiitokset vastanneille, kolme lehtitilausta on arvottu ja voittajille ilmoitettu. Päätimme julkaista pienen erittelyn kyselyn vastauksista - mausteena lainauksia suoraan palautteista.

 

Meiltä toivottiin…

 

...esseitä. Vielä lisää! Esseet ovat monelle lukijalle verkkosivun olennaisin anti. Meiltä toivottiin esseen taidekeinojen laventamista, ja sehän on työn alla, ja yksi tämän vuoden erityispainotuksista. Esseestä kiinnostuneiden kannattaa seurata myös printtiä, kaikki tekstit eivät tule nettiin.

 

Antaa mahdollisuuden syventyä ja yllättyä kirjallisuuden ilmiöiden parissa

 

...runoutta. Muutama viikko sitten lanseerattiin runojulkaisusarja verkkosivuille. Julkaisimme Anni Mäentien sipsirunoja. Sarja jatkuu touko-kesäkuun taitteessa uuden tekijän uusilla teksteillä.

Lehdessä olevia runoja tulee verkkoon harvoin, koska niiden asettelut eivät aina toimi verkkojulkaisuna, mutta voimme me niitä useamminkin laittaa.

 

Antaa vahvan kattauksen tämän päivän nuorten kirjoittajien äänistä ja elämänkatsomuksista.

 

...ajankohtaisuutta - jota myös kiitettiin. On toki syytä miettiä, mitä ajankohtaisuus oikeastaan on, ja miten siihen pyritään julkaisussa, jolle vikkelät käänteet ja nopea reaktiviisuus (paremminkin sapen kerääminen!) eivät ole keskeinen työtapa. Ennakoimalla? Määrittelemällä itse? Preesens on usein luontojaan valtavirtamediaa edellä, eritoten kulttuurin saralla.

Yksi tapa ajankohtaisuuden toteuttamiseen on tämä blogi, jossa ilmestyy postaus kerran viikossa, teemme Vesan kanssa näitä suunnilleen vuoroviikoin.

 

Luen yleensä vain otsikot. Koneella lukeminen on paskahomma.

 

...valtavirran (päivä)lehtien kulttuuriseurannan paikkaamista pyydettiin. Näemme myös tarpeen tällaiselle työlle, mutta toteutuakseen kunnolla se vaatisi aivan toisenlaisia henkilöresursseja kuin meillä nyt on. Työskentelemme molemmat puolipäiväisesti ja tekijäbudjettimmekin on tiukasti käytössä jo tällä volyymilla. Painotuksia olemme kuitenkin työstäneet tähänkin suuntaan.

 

Toivon kulttuuriin liittyviä myös tietyllä tavalla innovatiivisia juttuja, joiden ulkonäkö ja tekotapa on jotenkin erilainen tai poikkeava, mitä se sitten voi tarkoittaakaan.

 

...visuaalisuutta. Videoita ehdotettiin - ja niitä onkin tulossa. Yhteistyötä eri kuvittajien kanssa toivottiin myös. Tämäkin on alue, johon tarvitsisimme lisäresursseja. Toivottavasti pystymme toteuttamaan!

 

Nuori Voima edustaa Suomessa harvinaista tasokasta ja monipuolista kirjallisuus ja -kulttuurijournalismia. Minulle se on tarpeellinen henkireikä mediakentässä.

 

...joitakin erityisiä aiheita. Esiin nousivat eritoten ilmastonmuutos, kuudes sukupuutto ja yhdenvertaisuus. Toivelistalla on myös juttuja kirjoittajilta kirjoittajille, kirjoittamisvinkkejä ja kirjoittamisesta kertovia tekstejä - kannattaa muuten panna merkille, että podcastimme, meneillään oleva Toinen tila ja aiemmin ilmestynyt Kirjoittamisesta liikkuvat juuri näillä aihepiireillä. Ja ekologinen kriisi ja kumppanilajisuhteet näkyvät systemaattisesti vuoden loppupuolella, kun Kumppanit-tuplanumero tulee joulukuussa (5-6/2019).

 

Toivon enemmän näkökulmaa ja katsetta Suomen ulkopuolisiin kulttuureihin.

 

Painetun lehden ja netin suhteen selkiyttämistä toivottiin. On vaikea tietää, mitä materiaaleja ilmestyy printissä ja mitä netissä. Se on totta. Ryhdymme toimeen, jotta saisimme uusimman printtilehden sisällön paremmin esiin verkkosivuille.

Verkolla ja printillä on eroa: ne ovat käytännössä eri julkaisut. Osa teksteistä on samoja, osa ei. Valitsemme netissä julkaistavat tekstit eri perustein kuin printtiin tulevat, ja usein ne myös saavat hieman erilaiset kehykset. Suosittelen  joskus tarttumaan printtilehteen, jota voi TILATA TÄSTÄ, saa NÄISTÄ JÄLLEENMYYNTIPAIKOISTA, ja jota voi lukea yli 60 kirjastossa ympäri Suomen.

 

Minulla ei useinkaan ole varaa lehteen, joten luen lehteä verkosta ja kirjastossa.

 

Verkossa julkaistaan materiaalia, joka ei tule painettuun lehteen (usein esim. ajankohtaiset jutut, kuten raportti runoilijoiden ilmastoperjantaista Gretan kanssa tai osa arvioista). Julkaisutahtimme verkossa on 2-3 juttua viikossa, parhaimmillaan, mutta pienetkin asiat vaikuttavat siihen, että julkaisutahti on välillä hitaampi.

 

Toivon esim. novelleja uusilta kirjoittajilta

 

Vanhojen lehtien tekstiarkistoa toivottiin verkkoon. Meneillään on 111. vuosikerta, joten julkaistavaa totisesti riittää. Se vaatii meiltä kuitenkin erityisponnistuksen: tarvittaisiin iso apuraha, joka mahdollistaa työntekijän palkkaamisen. Jo verkkojulkaisulupien kyseleminen takautuvasti menneiltä vuosikymmeniltä ottaisi valtavasti aikaa. Toistaiseksi olemme tyytyneet julkaisemaan arkistojuttuja harvakseltaan ja yhden kerrallaan. Monia vanhoja numeroita (alk. 1990) voi myös tilata meiltä, hintaa niillä on max. 5 euroa kappaleelta (uusimpia numeroita lukuunottamatta) - kannattaa tiedustella osoitteesta sofia.koistinen (at) nuorenvoimanliitto.fi.

 

Luen sitä koska se ei merkitse sinänsä mitään, mutta siinä voi olla joskus joku merkityssisältö.

 

Nuorten kirjoittajien nostamisesta kiitettiin. Tekijäjoukossamme on monenikäisiä ihmisiä, mutta olemme pitäneet tarpeellisena työskennellä nimenomaan nuorempien ja aloittelevien kirjoittajien parissa. Ainakin itse ajattelen, että tämä painotus luo jatkuvuutta kovin 1900-lukuiselle kulttuurilehdelle, ja pitää myös painetun lehden olennaisena julkaisumuotona.

 

Risunräpsähdyksiäkin tuli.

 

Vaikeus ja akateemisuus. Joku sanoi, että pitäisi kirjoittaa selkeämmin. Pyrimme mahdollisimman suureen selkeyteen, mutta se ei kuitenkaan ole poikkeuksetta tavoiteltava ominaisuus kaikissa juttutyypeissä. Esimerkiksi kaunokirjallinen essee ei aina ole journalistisella tavalla selkeä teksti. Pyrimme kuitenkin tekemään parhaamme lähestyttävyyden eteen.

Kaikkiaan saimme enemmän kiitosta selkeydestä kuin olisin osannut ajatella. Tämä on todella ilahduttavaa, koska esimerkiksi lehden tietoinen taiteellinen lähestymistapa tarkoittaa monesti sitä, että lukija joutuu vaivaamaan päätään, eikä juttua voi vain imaista silmien kautta selkäytimeen.

 

Antaa palaa vaan

Helsinki-keskeisyys vaivasi pariakin vastaajaa. Laskimme moitteiden johdosta juttujemme alkuperän tai aiheen sijainnin (ei kritiikkien osalta, eikä silloin kun sijainti ei ollut tärkeä asia), ja noin puolet sijoittuu Helsinkiin, yli kolmannes muualle maahan ja loput ulkomaille. Kun ottaa huomioon, ettei meillä ole varaa maksaa kuin korkeintaan kahden jutun matkakuluja vuodessa, ja toimitus on Helsingissä, ainakin minä yllätyin positiivisesti. Valtakunnallinen saavutettavuus kulttuurilehdelle ei merkitse ensisijaisesti sitä, että juttuja pitää tehdä demokraattisesti kaikkialta, vaan sitä, että lehti on mahdollisimman saavutettava - ja tämä verkkosivu on yksi saavutettavuuden takeista. Myös tekijäkuntaamme asuu ympäri Suomen, vaikka yksittäisten tekijöiden kotipaikat eivät meillä olekaan esillä.

Vinkkinä kuitenkin seuraavasta printtilehdestä (2/2019, ilm. toukokuussa): Ville Hämäläinen seurasi Tulenkantajien kirjakaupan viimeisiä aikoja Tampereella. Juttu tulee kyllä verkkoon, mutta printtiin ensin.

 

Luen mieluummin printtiä. Niin minäkin! Mutta kaikkiaan palautteenantajat pitivät netissä ilmestyvää Nuorta Voimaa positiivisena asiana.

 

Huono nimi. Parempi olis vaikka Nykyisen hallituksen kuolema viidessä toisiaan purevassa näytöksessä tai jotain. Mikä ihmeen “nuori voima”? Ikärasistinen ja bordeline-taistolainen nimi.

 

Huono nimi. Onhan se reliikki, ja saattaa johtaa ajatukset reippaaseen kommunismisosialismiin tai vähintään semifasistiseen marssinlotkautteluun. Nuori Voima on poliittisesti sitoutumaton, mutta kovin vanha lehti, ja nimen kytkös on alkuaan kaikkea muuta kuin punainen, vaan paremminkin kansallismielisen valkoinen. Nimi kantaa mukanaan yli satavuotista taivalta ja kertoo yhä suuntautumisesta: pyrimme kuulostelemaan uusia ääniä tarkkaan.

 

Epäselvät otsikoinnit. Ryhdyimmekin korjaamaan niitä informatiivisempaan suuntaan palautteen perusteella. Kiitos huomiosta!

 

Haluan sivistyä lisää ja tietää, mitä tämän päivän nuoret taiteen tuntijat ja kulttuurijournalistikot kirjoittavat.

 

Palikkamainen sivu, kuvapankkikuvien käyttö, tekstiä liikaa pitkinä pätkinä ilman kuvia. Sivu pysyy toistaiseksi juuri niin palikkamaisena kuin se on, ja toisaalta moni pitää sivua myös rentona ja selkeänä.

 

Kuvapankkikuvat ovat ilmaisia ja niiden tekijänoikeus on yleensä helppo varmistaa. Kuvia myös tarvitaan paljon, eli otsikoiva kuva joka postaukseen. Printtilehti nielee paljon vähemmän kuvaa, ja käytämme kuvituksiin menevät rahat voittopuolisesti printtiin (josta voidaan toki nostaa kuva nettiinkin julkaisun yhteydessä). Meillä ei ole enempää pistää rahaa netin kuvituksiin. Toisinaan kuvia otetaan itse, mutta se taas vie aikaa muulta.

 

Toivon klassikoiden uudelleenpureskelua, käännöskirjallisuutta ja kääntämiseen ylipäätään liittyviä juttuja

 

Sivu skaalautuu huonosti mobiiliin. Tämä on tullut aiemminkin esille, tosin läheskään kaikissa laitteissa ongelmaa ei ole. Jos sivu näyttää puhelimessasi pahalta, pistä viestiä meille ja kerro mikä laite on kyseessä, voimme aina yrittää selvittää asiaa.

 

Tekijöiden nostaminen esiin. Toivottiin, että tekijöiden kasvot olisivat paremmin esillä, esimerkiksi valokuvina ja pieninä esittelyteksteinä. Harkitsemisen arvoinen ajatus.

 

Näistä syistä Nuorta Voimaa luetaan

 

Kirjallisuuden uudet äänet kiinnostavat ja halutaan pysyä mukana ajankohtaisesssa kirjallisuuskeskustelussa, kirjoitukset erottuvat muiden julkaisujen teksteistä, koska julkaisemme Suomen parhaat esseet, koska Nuori Voima on tasokas ja monipuolinen henkireikä, koska lehteä voi lukea ilmaiseksi netissä. Kirjallisuuden ja kulttuurin alalla toimivat lukevat lehteä ammattilehtenä. Kirjoittajiemme juttujen laadukkuus, asiantuntemus ja näkemyksellisyys saivat paljon kiitosta. Monelle lukijalle lehti on myös ikkuna nuorempien sukupolvien ajatteluun. Viihdearvoa lehdellä on myös, mikä on mainiota.

 

Toivon enemmän visuaalisuutta, mielellään valokuvia.

 

Kiitokset siis vielä kerran kyselyyn vastanneille. Saimme arvokasta tietoa siitä, missä onnistumme, mitä lukijamme meiltä toivovat, ja mitä voimme tehdä paremmin. Toimitukselle voi pistää palautetta vastakin.

 

Muutamia faktoja

 

Kyselyyn vastanneista 65,3% oli naisia (miehiä 26,3%, loput muita tai eivät halunneet kertoa). Tämä vastaa tietojamme verkkosivun lukijoiden sukupuolijakaumasta yleensä.

 

Esseet ovat ylivoimaisesti suosituin juttutyyppi sivustollamme, seuraavina tulevat arviot, haastattelut ja kaunokirjallisuus (kaksi jälkimmäistä ihan ritirinnan).

 

Kävijöitä on verkkosivuillamme, julkaisuaktiivisuudesta riippuen, noin 4500-6000 kuukaudessa.

 

Verkkosivulla käyminen ja juttujen jakaminen ovat hienoja tapoja tukea verkkojulkaisua, sillä olennaista meille on se, että juttuja luetaan ja ne koetaan tarpeellisiksi. Taloudellisesti meitä voi tukea parhaiten tilaamalla printtilehden.