tuomas

Dokumenttielokuva katsoo kauas ja näkee syvälle →

Harri Römpötin kirjassa tarkastellaan 17 dokumenttiohjaajan uraa ja teoksia 30 vuoden ajalta. Tero Haaraniemen arvostelu.

Kritiikki

Joidenkin on pakko kirjoittaa →

Patti Smith käsittelee uusimmassa teoksessaan kirjoittamisen taakkaa. Simone Weil, kosmiset sattumat ja luistelu kietoutuvat tarinaan itsensä löytämisestä. Ville Hämäläisen arvio.

Kritiikki

Puusta tyveen →

Vanhojen kansanlaulujen säkeistöt on käännettävä nuorelle ymmärrettäväksi nykysuomeksi. Kielen köyhtyminen on uhka, jolta on aktiivisesti suojauduttava. Leena Sainion kolumni.

Juttu

Välitilinpäätös hakee paikkaa sukupolvien kulussa →

Johanna Venhon edellinen runokokoelma ilmestyi kahdeksan vuotta sitten. Luontoa ja ikääntymistä käsittelevässä teoksessa pitkä haudutusaika näkyy tematiikan painavuutena ja lähes säröttömänä kielellisenä eheytenä. 

Kritiikki

Yksityiskohdista maailmankatsomus →

Sauli Sarkasen ekokriittiset runot julkaistaan ensimmäistä kertaa yksissä kansissa. Sarkasen 2010-luvun tuotannossa luontokuvauksen keskeinen asema ja sen rakentama ympäristöeetos ovat säilyneet, mutta yhteiskuntakritiikin ärhäkkä kärki pehmentynyt. 

Kritiikki

#toistaiseksinimeämätön kuorii lukijansa →

Mirkka Mattheiszenin runovihkossa ihmisen fyysinen ja henkinen kestävyys ovat näennäisiä kuin Berlinde De Bruyckeren veistotaiteessa.

Kritiikki

Mitä tapahtuu Toijalan takana? Katsaus Tampereen alueen pienkustantamoihin →

Runoutta julkaisevat pienkustantamot ovat olleet viime aikoina mediahuomion kohteena. Alkuvuodesta lopetti turkulainen Savukeidas, ja äskettäin myös Kolera-kollektiivi laittoi hanskat naulaan. Mutta mitä muille pienkustantamoille kuuluu? Réka Lelkes lähti Tampereelle selvittämään kolmen paikallisen toimijan tilannetta.

Juttu

Marginaalimerkintöjä pienkustantamisesta →

Ville-Juhani Sutinen kirjoittaa kirjoja, jotka todennäköisesti jäisivät julkaisematta ilman pienkustantamoja. Hän kokee olevansa hyvässä seurassa: pienkustantajat ovat kautta historian vastanneet kirjallisuuden elinvoimasta. Pienpanimo-oluita pidetään laadukkaampina, miksi sama ei päde kirjakustannusalalla?

Essee

Dinot vs. patriarkaatti – Jurassic Park ja lihansyönnin kulttuuri →

Klassikkoelokuva Jurassic Park hämmentää ja inspiroi edelleen. Sen maailmassa liha on normi, osa miehistä hallinnan maailmaa. 

Essee

”Olin mykologi, itseoppinut” – harha-askelia sivilisaation reunalla →

Ilja Lehtinen löytää sienirihmastojen muodostamasta mykosfääristä todellisuuden, joka ei antaudu kapitalistiselle skaalautuvuuden logiikalle. Sieniä on, jos onnistaa – tai sitten ei. Kontrollin sijaan nousee kuuntelu, kuulostelu.

Essee

Luovassa iässä →

Kulttuurissamme iäkkäät naiset muuttuvat näkymättömiksi. Luovuus elää silti – vaikkapa Marguerite Duras kirjoitti parhaat työnsä iäkkäänä. Helena Sinervo vaatii tukea sille kolumnissaan.

Juttu

Kenen kanssa jaat ateriasi? →

Yhdessä syöminen on ihanteellista syömistä. Mutta onko yhteisön oltava ennalta tuttu?

Essee