Onko rock-elämäkerta poltettava? →
Ihmisen elämä on surkean lyhyt. Paitsi rockin suurmieselämäkerrassa, joka nuottaa pohjaa myöten lapsuuden aluslevät eikä osaa käsitellä löydöksiään.
Essee
Esseet
Esseet
Haastattelut
Kesäklassikko
Kolumnit
Kritiikit
Muut jutut
Runot ja novellit
Linkolan loppu – eli lyhyt matkani kohti väkinäistä optimismia →
Maailmanloppuakin enemmän minua ahdistaa näkymä, jossa ainoa keino sen välttämiseksi olisi ekofasistinen totalitarismi, ihmisten enemmistön pitäminen väkivalloin köyhänä, kirjoittaa Vesa Rantama esseessään Pentti Linkolan apokalyptisesta ajattelusta.
Essee
Tuntematon sotilas ja tuntematon trauma →
Viikkoa jälkeen uuden Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman Sotilaan ensi-illan ystäväpiirini on yksimielinen siitä, ettemme tarvitse enää yhtään uutta sotaelokuvaa. Eikä elokuvasta pidä ainakaan liikuttua.
Essee
Pölyn ylistys →
Parasta olisi, jos museoissa pidettäisiin esillä vain yhtä teosta kerrallaan, kirjoittaa Silvia Hosseini esseessään.
Essee
Savua romantiikan raunioilla →
Itsenäinen Suomi täytti sata vuotta. Murheellisten laulujen ihanan isänmaan perintö toistuu juhlavuoden kuvastossa. Mistä saimme rakkaan paradoksimme, kysyy esseessään Lassi Saario.
Essee
Aikamme estetiikka: kapitalistinen realismi →
Kun haluamme taiteen ottavan kantaa tai tuottavan hyvinvointia, saamme laiskoja ja yhdentekeviä teoksia, joiden sisällön tiedämme jo etukäteen. Mitä vaikkapa Ai Weiwei halusi sanoa, kun makasi syyrialaispoikana rannalla? Tiedät kyllä.
Essee
Perse paljaana purkupallon päällä →
”Miley Cyrusin Wrecking Ball -musiikkivideosta noussut keskustelu osoittaa, ettei nainen voi paeta kehoaan ja että feministiksi julistautuvan naisen on oltava kahta tarkempana. Vähäpukeisen naisen ympärille rakentuukin umpikuja. Oletuksena on, että naisen seksuaalisuus on aina hyväksikäytettävissä, aina ensisijaisesti muita varten. Se on itsetuhoista, se on sekavaa, se ei koskaan ole vain nautintoa. Kaikella tällä vimmalla puutumme siis naisen kehoon, emme yhteiskunnan asenteisiin.”
Essee
”En vittu valehtele” →
Esseisti Antti Hurskainen luki Koko Hubaran Ruskeat Tytöt ja Timo Hännikäisen Lihamyllyn. Jotakin yhteistä niillä on.
Essee
Miksi Saara unohtui? →
Hannu Ahon vuonna 1977 ilmestynyt Saara oli oman aikansa nuorten sukupolviromaani, tai sellaisena sitä luettiin. Jasper Kaarna löysi unohtuneen romaanin ja päätyi siihen, että se olisi ansainnut klassikon aseman.
Essee
Avaruuslaivoista ja hirviöistä Volter Kilven romaanissa Alastalon salissa →
Volter Kilven romaania Alastalon salissa on perinteisesti tulkittu menneisyyteen sijoittuvan ihanneyhteisön kuvaukseksi, mutta se on salaa myös romaani hirviömäisestä tulevaisuudesta. Se kertoo ajattoman maailman muuttumisesta ajalliseksi ja miehien ja laivojen paisumisesta kohti käsittämättömiä mittasuhteita.
Essee
Fanipojat ja heidän sisäinen laulunsa →
Onko popfilia seksin vastakohta? Miksi meitä pitäisi kiinnostaa pop-esseistin henkilökohtainen liikutus? Esseisti ja muusikko Jantso Jokelin kertoo, kuinka nautinnollista on olla kirjoittamatta musiikista.
Essee
Ärsyttävä nautittava Matti Mäkelä →
Messuava huru-ukko miesasialla? Kriitikko? Keskustalainen änkyrä? Vai suomalaisen nykyesseen pioneeri ja suvereeni asiaprosaisti, jonka parhaat työt on unohdettu? Esseisti Antti Hurskainen purkaa Matti Mäkelän osiin – ja kokee samalla nautintoa, myötähäpeää ja raivoa.
Essee
