Radek Štěpánek on tšekkiläinen pitkän linjan ympäristörunoilija, joka toisinaan lukee runojaan ääneen puille, joille ja lammille. Štěpánek vieraili Helsingissä Runokuu-festivaalin esiintyjänä ja antoi haastattelun läkähdyttävien helteiden päätyttyä Helsingissä elokuun lopussa.
Moskovassa syntynyt poliittisen filosofian tutkija, yliopisto-opettaja ja taiteilija Maria Rakhmaninova erosi maaliskuussa Pietarin yliopistosta, koska oppilaitoksen hallinto halusi hiljentää hänet luennosta tehdyn ilmiannon perusteella. Rakhmaninova lähti Venäjältä ja näkee maan tulevaisuuden synkkänä.
Kirjailija Sanna Puutonen opiskeli arkkitehtuuria, mutta päätyi tutkimaan rakennuksia kirjoittamisen keinoin. Novellikokoelma Sydänmuuri (Otava, 2021) on Puutosen esikoisteos.
Runoilija Raisa Marjamäki haluaa mieluummin tehdä asiat vaikeimman kautta, sillä jokapäiväinen elämämme on latistavan helppoa.
Lauluntekijä Joose Keskitalolle unet ovat tärkeitä. Nolouksienkin keskeltä piirtyy esiin symbolisia suhteita.
E.L. Karhu ja Pipsa Lonka ovat näytelmäkirjallisuutta uudistaneita ja uudistavia näytelmäkirjailijoita ja dramaturgeja. He ovat toimineet toistensa lukijoina ja keskustelukumppaneina tutustuttuaan Teatterikorkeakoulussa vuonna 2005.
Olen 7-vuotiaasta nähnyt, kuinka tyttöjen ja naisten elämistä tulee lukuja, tilastoja, hautoja ja ristejä niiden päälle, sanoo romanialainen runoilija Medeea Iancu. Hänen mukaansa romanialainen kirjallisuus kamppailee takapajuisen patriarkaatin varjossa.
Runoilija Aura Nurmi lähti Lohjalle terveyskeskukseen tapaamaan idoliaan Sirkka Turkkaa – ja ystävystyi.
Arda Yildirim keskustelee Hynek Pallasin kanssa identiteetistä ja paikasta.
Vaihdos demokratiasta totalitarismiin käy paljon nopeammin ja helpommin kuin ajattelemme tai kuin haluamme uskoa, sanoo Sahar Delijani Nuoren Voiman haastattelussa.
Kirjallisuuden moniottelija John Freeman kertoo, mitä kirjallisuudessa tapahtuu nyt.
