Puhu nukke, puhu →
Matkamuistomyymälöistä kirpputorien laareihin päätyvät muovinuket heijastavat politiikkaa ja tekevät sitä. Mutta miten mykän nuken saisi puhumaan?

Matkamuistomyymälöistä kirpputorien laareihin päätyvät muovinuket heijastavat politiikkaa ja tekevät sitä. Mutta miten mykän nuken saisi puhumaan?

Erkka Filander haastatteli Runokuussa vieraillutta Antonella Aneddaa. Runoilijoiden kohtaamisessa keskustellaan aikojen ja kielien kerrostumista, runouden merkityksestä ja tulivuoren taloudesta. Runoilija Aneddalle runo on raatoja ja kastematoja.

Vuodesta 2023 Nuori Voima ilmestyy neljä kertaa vuodessa, mutta entistä paksumpina numeroina.

Radek Štěpánek on tšekkiläinen pitkän linjan ympäristörunoilija, joka toisinaan lukee runojaan ääneen puille, joille ja lammille. Štěpánek vieraili Helsingissä Runokuu-festivaalin esiintyjänä ja antoi haastattelun läkähdyttävien helteiden päätyttyä Helsingissä elokuun lopussa.

Hävitys on rytmin avulla maailmaansa upottava tapauskertomus traumasta ja tuhoamisesta.

Runokuun jo perinteeksi muodostunut Runokävely käveltiin tänä vuonna lauantaina 27.8. Vuosaaren täyttömäelle.

Tänä vuonna 18. kerran järjestetyn Runokuun avajaisklubilla koettiin lämpimän syvää tunnelmaa ja nähtiin erinomainen kattaus kotimaista ja kansainvälistä runo-ohjelmaa. Taija Roihan kirjoittama reportaasi summaa illan tunnelmia.

Nuoren Voiman vuoden 2023 ensimmäisen numeron teema on ”Aivot kapitalismissa”. Otamme numeroon vastaan juttutarjouksia: esseitä, artikkeleita ja kritiikkejä, runoja ja novelleja. Tarjoa tekstiä tai kuvitusta 9.10.2022 mennessä!

Debytoi runoilijana järjestettiin 28. kerran, ja voittajia valittiin kaksi: Sonja Kaisanlahti ja Liinu Yli-Hongisto. Luku-urakan aikana tuomaristossa pohdittiin muun muassa mikä on runo, kuka on runoilija, ja kaipaavatko kaikki oikeasti takaisin kohtuun.

Iida Sofia Hirvosen esikoisteoksessa pohditaan kielen ja todellisuuden suhdetta ajankohtaisella otteella, mutta ironista jarruttelua saisi olla vähemmän.

Moskovassa syntynyt poliittisen filosofian tutkija, yliopisto-opettaja ja taiteilija Maria Rakhmaninova erosi maaliskuussa Pietarin yliopistosta, koska oppilaitoksen hallinto halusi hiljentää hänet luennosta tehdyn ilmiannon perusteella. Rakhmaninova lähti Venäjältä ja näkee maan tulevaisuuden synkkänä.

Neljä uutuusteosta muodostavat monipuolisen poikkileikkauksen runokeväästä 2022.
