Kutsu kissuuteen →
Voiko antipelillisyys olla avain ihmiskeskeisyydestä luopumiseen? Mikä tekee ihmisestä ihmisen ja pelistä pelin?

Voiko antipelillisyys olla avain ihmiskeskeisyydestä luopumiseen? Mikä tekee ihmisestä ihmisen ja pelistä pelin?

Ági Szirtesille, Erika Bókille ja kaikille heille, jotka ovat antaneet kasvonsa.

Maria Matinmikon uudet runoesseet jatkavat niitä edeltäneen Valohämyn jäljissä ja etsivät jotakin aivan uutta.

Kansainvälisesti arvostetun kanadalaisen runoilijan Christian Bökin suuruudenhullussa Xenotext-projektissa loihdittiin genetiikan avulla runoileva bakteeri, joka jatkaa eloaan vielä sittenkin, kun aurinko on sammunut.

Lokaation sijaan voisi puhua paikasta ja essenssin sijaan olemuksesta. Tekeekö taidejargon taiteesta kiinnostavampaa, vai menetämmekö jotain olennaista sen myötä?

Nuoren Voiman vuosittain jaettava avustajapalkinto on myönnetty vuonna 2025 Anu Kaajalle ja Natalia Karjalaiselle.

Kriitikkoa on helpompi syyttää kuin kirjallisuuskeskustelun rakenteita.

Vuonna 2026 Nuori Voima katoaa tähtiin, kokeilee uusia formuloita ja palaa takaisin pullopostina.

Monika Fagerholm rikkoo 1970-luvun ylle laskeutunutta hiljaisuutta kirjoittamisen keinoin. Uuden teossarjan aloitusosa tutkii kirjoittajaksi kasvamista ja sitä, miten menneisyys ja nykyhetki muovaavat toisiaan.

Esseistiikan supertähden uusi teos kokoaa yhteen sekalaista materiaalia mutta tuoksuu vilpittömästi ystävyydeltä.

Ajan voi nähdä hymninä, jossa kukin nuotti saa merkityksensä sitä ennen ja sen jälkeen tulevista äänistä.

Kriitikot olivat väärässä The Substance -elokuvasta. Jenna Viro kertoo esseessään, miksi.
