Jutut

Eino Leinon ensimmäinen runo →

Kesäklassikoiden sarjaa jatkaa kansallisrunoilijamme Eino Leinon kertomus ensimmäisestä runostaan ja sitä seuranneista traagisista tapahtumista. Kirjoitelma ilmestyi Nuoressa Voimassa vuonna 1915.

Kesäklassikko

Kustaa Mauri Armfelt poikana →

Nuoren Voiman kesäklassikoiden sarjan aloittaa Jalmari Finnen kertomus suomalaisesta sotasankarista Kustaa Mauri Armfeltista (1757–1814), joka riitautui nuorena isänsä kanssa. Novelli ilmestyi lehdessä alun perin vuonna 1912.

Kesäklassikko

Äkkiä pelkkää villiyttä →

Uusimmasta Kritiikki-lehdestä putosi vahingossa pois Ulrika Nielsenin runo ”4. heinäkuuta 2013”, joka mainitaan sisällysluettelossa. Kirjailijan luvalla julkaisemme kadonneen runon ja toisenkin kokoelmasta Perikato.

Runot ja novellit

Syytetty Kaur Kender →

Virossa oikeus on vapauttanut kirjailija Kaur Kenderin oikeusjutussa, jossa häntä syytettiin lapsipornon tuottamisesta ja levittämisestä. Mutta miksi hän alun perin joutui syytteeseen täysin fiktiivisen tekstinsä vuoksi? Lue Nuoren Voiman numerossa 1/2017 (9.3.) ilmestynyt juttu Kenderin pitkästä oikeustaistelusta.

Juttu

Leevi Lehdon seuraaja ja ntamon uusi kustantaja on filosofi Jarkko S. Tuusvuori →

Leevi Lehdon kymmenen vuotta sitten perustaman ntamo-kustantamon uusi luotsaaja on Jarkko S. Tuusvuori. Tietokirjallisuuteen panostetaan mutta runoutta ei unohdeta, Tuusvuori lupaa. 

Juttu

Orhan Pamuk ja suurkaupungin pyhä jokapäiväisyys →

Arvostettu Nobel-kirjailija vierailee Suomessa viikonloppuna. Turkkilaiskirjailijan uusin Kummallinen mieleni -romaani on ennen kaikkea kirja Istanbulista –  ja tavallisesta ihmisestä. ”Pamukin kertomana jogurttikaupustelijan elämäntarina on kuin Veikko Lavin iskelmää turkkilaisittain”, Jantso Jokelin kirjoittaa arviossaan. 

Kritiikki

Epätoivon tuolla puolen →

eli neljä tarinaa Suomen noususta

Kolumni

Miranda July ja hullu, hyödyllinen häpeä →

Jos on liian omaelämäkerrallinen, menettää jonkin kepeyden, sanoo minämuotoisten tekstien mestari Nuoren Voiman haastattelussa. Tunteista puolestaan yksi on kirjailijalle ylitse muiden.

Juttu

Mitään ei saa enää sanoa →

eli kuinka nouseva lahtelainen nationalisti normalisoi ääriajattelua päivittämällä ummehtuneet natsimeiningit urbaaniin ja freesiin kontekstiin.

Kolumni

Avaruuslaivoista ja hirviöistä Volter Kilven romaanissa Alastalon salissa →

Volter Kilven romaania Alastalon salissa on perinteisesti tulkittu menneisyyteen sijoittuvan ihanneyhteisön kuvaukseksi, mutta se on salaa myös romaani hirviömäisestä tulevaisuudesta. Se kertoo ajattoman maailman muuttumisesta ajalliseksi ja miehien ja laivojen paisumisesta kohti käsittämättömiä mittasuhteita.

Essee

Karissa Kettu ja smaragdinvihreä tiheä →

Vuoden ensimmäisen numeron takakansirunon kirjoitti Karissa Kettu. Omien sanojensa mukaan Kettu on ”läpikulkumatkalla oleva humanisti, jonka juuret ovat antiikintutkimuksessa ja pää sekavissa säkeistöissä”. Julkaisemme nyt lisää Ketun aiemmin julkaisemattomia runoja. 

Runot ja novellit

Fanipojat ja heidän sisäinen laulunsa →

Onko popfilia seksin vastakohta? Miksi meitä pitäisi kiinnostaa pop-esseistin henkilökohtainen liikutus? Esseisti ja muusikko Jantso Jokelin kertoo, kuinka nautinnollista on olla kirjoittamatta musiikista. 

Essee