Miranda July ja hullu, hyödyllinen häpeä →
Jos on liian omaelämäkerrallinen, menettää jonkin kepeyden, sanoo minämuotoisten tekstien mestari Nuoren Voiman haastattelussa. Tunteista puolestaan yksi on kirjailijalle ylitse muiden.

Jos on liian omaelämäkerrallinen, menettää jonkin kepeyden, sanoo minämuotoisten tekstien mestari Nuoren Voiman haastattelussa. Tunteista puolestaan yksi on kirjailijalle ylitse muiden.

eli kuinka nouseva lahtelainen nationalisti normalisoi ääriajattelua päivittämällä ummehtuneet natsimeiningit urbaaniin ja freesiin kontekstiin.

Volter Kilven romaania Alastalon salissa on perinteisesti tulkittu menneisyyteen sijoittuvan ihanneyhteisön kuvaukseksi, mutta se on salaa myös romaani hirviömäisestä tulevaisuudesta. Se kertoo ajattoman maailman muuttumisesta ajalliseksi ja miehien ja laivojen paisumisesta kohti käsittämättömiä mittasuhteita.

Vuoden ensimmäisen numeron takakansirunon kirjoitti Karissa Kettu. Omien sanojensa mukaan Kettu on ”läpikulkumatkalla oleva humanisti, jonka juuret ovat antiikintutkimuksessa ja pää sekavissa säkeistöissä”. Julkaisemme nyt lisää Ketun aiemmin julkaisemattomia runoja.

Onko popfilia seksin vastakohta? Miksi meitä pitäisi kiinnostaa pop-esseistin henkilökohtainen liikutus? Esseisti ja muusikko Jantso Jokelin kertoo, kuinka nautinnollista on olla kirjoittamatta musiikista.

Torstaina 9.3.

Messuava huru-ukko miesasialla? Kriitikko? Keskustalainen änkyrä? Vai suomalaisen nykyesseen pioneeri ja suvereeni asiaprosaisti, jonka parhaat työt on unohdettu? Esseisti Antti Hurskainen purkaa Matti Mäkelän osiin – ja kokee samalla nautintoa, myötähäpeää ja raivoa.

Kirjallisuuden kulttuurinen omiminen on toiseuttamista. Toiselle voi yrittää antaa äänen, mutta ei pidä pullistella omassa sankarisyndroomassaan, kirjoittaa Silvia Hosseini.

Uraanilamppu ja muita novelleja on osoitus siitä, että Salmenniemeä kiinnostaa myös proosan uudistaminen.

Yhä useampi haluaa elämäntarinansa kansien väliin, ja nykyään tehtävään voi palkata jopa ammattikirjoittajan. Mutta pitäisikö kertomus kirjoittaa itse?

Gallipolin taistelu oli ensimmäisen maailmansodan kuuluisimpia Euroopan ulkopuolella tapahtuneita verilöylyjä. Käsitys Gallipolin tapahtumista traagisena kohtalodraamana on elänyt sekä kirjallisuudessa että elokuvassa. Heikki Länsisalo perehtyi tämän taistelun perintöön.

Miten humanistit taistelevat yleisessä keskustelussa vellovia ennakkoluuloja vastaan? Mallia näyttää viisi kirjallisuudentutkijaa.
