Kulttuurileikkaukset tulevat ja lisää saattaa seurata. Toimittaja Sakri Pölönen kysyi kolme näkökulmaa siihen, mitä taiteen asemasta välittävien pitäisi tehdä seuraavaksi. Pölösen haastattelussa Antti Nylén, Kalle Lampela sekä Laura Gustafsson.
Runokäännösten tehtailuun käytetty aika on aina hyvin käytettyä aikaa. Nuoren Voiman haastattelussa Goethe Instituutin vuoden 2024 residenssikirjailija Yevgeniy Breyger ja hänen runojaan suomentanut Suvi Valli.
Painettujen esseiden pohdinnat sukupuolesta suodattuvat sosiaaliseen mediaan usein varmuuksina ja ennalta-arvattavuuksina. Tällöin unohtuu, että essee on pohjimmiltaan epävarmuuksien laji.
Antti Nylénin Bokeh-julkaisuprojektin ”kirjahkot” miellyttävät, mutta niiden elitistinen markkinointi arveluttaa. Kirjallisuus ei ole pienen piirin kultti, vaan demokraattinen voima.
Viime viikolla ilmestyi käännös Charles Baudelairen Kielletyistä runoista. Julkaisu on varsin poikkeuksellinen – kyse ei ole mistä tahansa runovihkosesta, vaan monitaiteisesta taiteilijakirjasta.
Toimittaja Emilia Kukkala luki Antti Nylénin Häviön ja löysi sieltä myös itsensä. Esseessään hän kirjoittaa, että taide ja hoiva ovat vaarallisia nykyiselle yhteiskuntajärjestykselle, jossa hyvän olon ja menestyksen todistelu on tullut imperatiiviksi.
Jollain kaltevalla pinnalla taiteelle omistautunut ja hoivalle omistautunut kohtaavat. He ovat tehneet taloudellisesti, yhteiskunnallisesti, työelämällisesti tyhmän valinnan. Blogissa on tällä viikolla kyse ajasta.
Onko popfilia seksin vastakohta? Miksi meitä pitäisi kiinnostaa pop-esseistin henkilökohtainen liikutus? Esseisti ja muusikko Jantso Jokelin kertoo, kuinka nautinnollista on olla kirjoittamatta musiikista.
