Kaikki kerralla →
Maria Matinmikon uudet runoesseet jatkavat niitä edeltäneen Valohämyn jäljissä ja etsivät jotakin aivan uutta.

Maria Matinmikon uudet runoesseet jatkavat niitä edeltäneen Valohämyn jäljissä ja etsivät jotakin aivan uutta.

Mielemme on altistunut virukselle: se vaikuttaa kaikkiin arkisiin tapoihimme ja havaintoomme. Riikka Ala-Hakulan fiktion ja esseen keinoja yhdistelevän proosasarjan avaustekstit.

Lyyrisen esseen mukanaan kantama muutos voi olla yllättävän suuri. Keskustelu lajista, totuudesta, fragmentista ja esseestä jatkuu Tiina Käkelän vastineessa.

Lyyrinen essee on yhä useammin käytetty sanapari. Mitä se oikeastaan merkitsee, ja onko sille todella käyttöä? Silvia Hosseinin näkökulmateksti kaivaa esiin esseekeskustelun seuraavan perunan.

Ihminen voi olla hyvällä tai pahalla tuulella, ankaralla, hartaalla, leikkisällä, anteliaalla tai happamalla tuulella. Joskus myös kovalla tuulella tai vastatuulella. Suvi Vallin lyyrinen essee katsoo ihmistä asentoihin.
