Taiteen huulisyitä etsimässä →
Esseistiikan supertähden uusi teos kokoaa yhteen sekalaista materiaalia mutta tuoksuu vilpittömästi ystävyydeltä.
Kritiikki

Esseistiikan supertähden uusi teos kokoaa yhteen sekalaista materiaalia mutta tuoksuu vilpittömästi ystävyydeltä.

Lyyrinen essee on yhä useammin käytetty sanapari. Mitä se oikeastaan merkitsee, ja onko sille todella käyttöä? Silvia Hosseinin näkökulmateksti kaivaa esiin esseekeskustelun seuraavan perunan.

Pyydettiin kirjoittamaan kritiikki. Sanoin, etten minä sellaisia osaa, ja sitä paitsi siitä tulisi vain rakkauskirje.

Mitä tänä juhannuksena saa sanoa? Käsitys rehellisyydestä taiteessa on muuttunut Hannu Salamasta Maggie Nelsoniin.
Mitä jos sanoisit jotain ystävällistä, olisiko se falskia?

Luksussuomennos Argonautit pystyy lähestymään lukijaansa.
