Ikuinen marraskuu →
Solvej Ballen romaanisarjassa maailman rajallisuus konkretisoituu, mutta tila laajenee. Nuori Voima haastatteli Ballea hänen äidinkielellään tanskaksi.

Solvej Ballen romaanisarjassa maailman rajallisuus konkretisoituu, mutta tila laajenee. Nuori Voima haastatteli Ballea hänen äidinkielellään tanskaksi.

Monika Fagerholm rikkoo 1970-luvun ylle laskeutunutta hiljaisuutta kirjoittamisen keinoin. Uuden teossarjan aloitusosa tutkii kirjoittajaksi kasvamista ja sitä, miten menneisyys ja nykyhetki muovaavat toisiaan.

Niko Hallikaisen toisessa romaanissa keskustellaan enkelten kanssa ja lapioidaan sokeria suuhun. Niukan 90-lukulaisen lapsuuden vastapainona on rakastava äiti ja kuriton mielikuvitus.

Akwaeke Emezin ensimmäinen suomennettu teos muistuttaa, että ennakkoluulojen pelko voi joskus olla suurempi kuin ennakkoluulot.

Asiat eivät ole hallinnassamme, mutta siihen ei kuole, voisi olla käsikirjoittaja Jan Forsströmin ensimmäisen romaanin credo.

Blogissa tarkastelussa on kaksi uutuusromaania, Kim Thúyn ru ja Anna Burnsin Milkman, jotka näyttävät että todellisuus ei ole mustavalkoinen. Kirjat sijoittuvat 1970-luvun Vietnamiin ja Pohjois-Irlantiin, kahtiajakautuneisiin maihin. Mitä voimme oppia niistä omissa kamppailuissamme?

Bussi ajaa ulos hiljaisesta kaupungista, on sota-aika. Missä kaikki ovat ja miksi? Otteen Serhi Žadanin romaanista Internaatti on kääntänyt Eero Balk.

Aino Kivi rakentaa varsin lyhyessä tilassa jokaiselle sisarelle selkeän hyvässä ja pahassa omaksutun roolin ja uskottavan temperamentin. Romaanin vahvuudet ovatkin pikemmin henkilöiden sisäisessä kuvailussa kuin yllättävissä ratkaisuissa.
