Kontekstomia on tekstuaalisen manipuloinnin keino, jossa sitaatti irrotetaan tarkoitushakuisesti asiayhteydestään. Osuvia lainauksia saksimalla voi lytätä kollegan, jyrätä vastustajan tai esittää purevaa yhteiskuntakritiikkiä – mutta millä hinnalla?
Japanin kielen esteettinen monitulkintaisuus asettaa kääntäjälle haasteita. Miten kuvaa häilyvistä maisemista kirkastetaan ja mistä paholaisen kasvot ilmestyvät hortensioihin?
Haavoittuneiden sisäpiirissä räjähdetään sisäänpäin. Onko purkaus mahdollista suunnata toisin?
Saamelaistaiteen voimahahmo oli omaehtoinen monitaiteilija ja rakastettu runoilija.
Urheiluselostajat kuvailevat, tulkitsevat ja arvottavat. Toisinaan selostus on itse peliä nautinnollisempaa seurattavaa. Petteri Enroth syventyy selostukseen taidekritiikin sukulaisena, kokevan asiantuntijan kielenä, jossa ruumis muistoineen elää.
Thomas Mann kuvasi romaanissaan Taikavuori vanhan Euroopan viimeisiä hengenvetoja eristäytyneen tuberkuloosiparantolan kautta. Laitoksen esikuvana pidetään sveitsiläisessä alppikylässä sijainnutta keuhkosanatoriota, joka toimii nykyään hotellina. Koronapandemian jälkimainingeissa Jantso Jokelin pakeni Euroopan kohtalon kysymyksiä taikavuorelle.
Piikikkäitä kriitikoita on inhottu ja ylistetty. Onko aika ajanut ilkeän kritiikin ohi?
Matkamuistomyymälöistä kirpputorien laareihin päätyvät muovinuket heijastavat politiikkaa ja tekevät sitä. Mutta miten mykän nuken saisi puhumaan?
Kaikki elämä eletään rajoilla, joilta avautuu kauhea ja suunnaton kaikkeus. Sen kestämiseksi voi hakea lohtua millenniaalin suuhun sopimattomasta pyhän käsitteestä.
Suuri tila tehdään joskus pienin sanoin.
Grey Gardensissa talo lahoaa alta, mutta toisteiset muistot pitävät perustan kasassa. Romahtava kartano ei lakkaa kiehtomasta dokumentaristeja, teatterintekijöitä – eikä esseistejä.
Valtamerillä matkaava MS The World sijaitsee kaikkialla ja ei-missään. Elämä luksusristeilijän kyydissä on samaan aikaan paikatonta ja äärimmäisen kontrolloitua.
