Kun ei kuollutkaan – arviossa Tiitu Takalon sarjakuvaromaani →
Takalon sarjakuvaromaani kuvaa tunnistettavasti, miten vakava sairastuminen voi jakaa elämän kahtia: aikaan ennen sairautta ja sen jälkeen.
Kritiikki
Kritiikit
Esseet
Haastattelut
Kesäklassikko
Kolumnit
Kritiikit
Muut jutut
Runot ja novellit
Subjektin ja maapallon kriisit – arviossa Raisa Jäntin runoja →
Raisa Jäntin kolmesta vihkosta koostuva teos törmäyttää luonnontieteellisen diskurssin ja henkeäsalpaavan kielen virtuoottisella tavalla.
Kritiikki
Kahdenlaista tunneherkkyyttä →
Rakkaus saa lähes kirkumaan tuskasta Jane Austenin klassikkoromaanissa.
Kritiikki
Miksi kirjoittaisin? Kysymys on yhä vaikeampi →
Miksi kukaan haluaisi kirjailijaksi, kun työ on vaativaa, aikaa vievää ja kun siinä kaikesta vaivannäöstä huolimatta joutuu sietämään lukuisia pettymyksiä? Petri Tammisen ja Antti Röngän kirjeenvaihto tarjoaa pessimistisen vastauksen, Päivi Haanpään ja Terhi Rannelan kirjoittajaopas optimistisen.
Kritiikki
Lapsuuden kesät kaikessa tylsyydessään →
Jyri Vartiaisen uudessa pienoisromaanissa kolme lasta vetelehtii työläismaisemassa. Teos on näennäisen tyyni mutta pinnan alla se tavoittaa monenlaiset kasvukivut.
Kritiikki
Mitä on animaalinen rasismi? →
Filosofi Emanuele Coccian mukaan kasvit on unohdettu maailmanselityksestä, vaikka hengitämme niitä joka hetki.
Kritiikki
John Keats kokonaisena, vitsirunoineen →
Leevi Lehdon viimeiseksi käännöstyöksi jäänyt valikoima John Keatsin runoja on samalla kokonainen elämäntyö, jonka parissa Lehto työskenteli 25 vuoden ajan. Se paljastaa myös, että romantisoitu Keats oli myös hauska ja räävitön.
Kritiikki
Ei vain puheenaiheiden vuoksi →
Tommi Melender onnistuu kirjoittamaan tavallisista esseeaiheista tavallisella esseeäänellä harvinaisen vaikuttavasti, ”kuin mitään ei olisi tapahtunut”
Kritiikki
Rachel Cuskin romaanitrilogiassa yksityinen ja yleinen juontuvat toisistaan →
Suunta on siis kohti oman elämän haltuunottoa, ja työkaluksi ehdotetaan ajattelua. Jos haluamme ohjata valintojamme, on tärkeää tunnistaa niiden takana olevat tunteet ja uskomukset. Tämän ketjun näkyväksi tekeminen on Cuskin trilogian kantava idea.
Kritiikki
Kulttuurialalla seikkaileva episodiromaani on parasta proosaa pitkään aikaan →
Asiat eivät ole hallinnassamme, mutta siihen ei kuole, voisi olla käsikirjoittaja Jan Forsströmin ensimmäisen romaanin credo.
Kritiikki
A Yi on luonut kiinalaisen Meursaultin, josta lukijan on vaikea välittää →
”Uskon, että ihmiset ovat laji täynnä tragediaa, eikä heillä ole oikeastaan mahdollisuutta onnistua, etenkään modernissa yhteiskunnassa”,
Kritiikki
Kaksi antologiaa nuorta runoutta →
Tuoreet antologiat tarjoavat kirkasta näkemystä omasta paikasta maailmassa ja rentoa ajankuvaa. Arvostelussa Voidaan puhua jossitellen ja Zeitguest.
Kritiikki
