Miten naiseutta tuotetaan – Sisko Savonlahti ja Anni Ihlberg banalisoivat sukupuolen koreografiaa →
Omaelämäkerrallisissa romaaneissa on syytä nähdä enemmän kuin kertojan oma hankala elämä.

Omaelämäkerrallisissa romaaneissa on syytä nähdä enemmän kuin kertojan oma hankala elämä.

Hoivan vaaliminen ja keskinäisen riippuvuuden tunnustaminen ovat uusliberalistisessa yhteiskunnassa radikaaleja tekoja, jotka on liian usein sälytetty vain yhden sukupuolen vastuulle.

Neljä tuoretta naisajattelijoihin ja feministihistoriaan keskittyvää teosta rapauttaa väärinkäsitystä filosofiasta valkoisena partaviiksimiekkosten ketjuna. Historiaa tarkennetaan niin ensyklopediamaisella otteella, tarinallistamisella kuin ajattelun saaria ja mantereita hahmottelemalla.

Olavi Uusivirralle Hamletin rooli on myös paluu 1990-luvulle, jolloin hänen isänsä käänsi Shakespearea salkkuun. Kansallisteatterissa isälle on varattu haamun rooli.

Fanni Noroilalle Ofelian rooli ei ole unelmien täyttymys, mutta hän päätti tehdä siitä oman näköisensä.

Myöhäissyksyn juhla antaa tilaa asioille, jotka kulttuurissamme yleensä siivotaan piiloon: peloille, pimeydelle ja kuoleman käsittelemiselle.

Nuoren Voiman toimitus tiedottaa syksyn ajankohtaisista kuulumisista: uudesta toimitussihteeristä ja muutoksista juttujen tarjoamiseen liittyvissä käytännöissä.

Nuoren Voiman Huuma-numero julkaistaan Helsingin Suvilahdessa Tiivistämöllä Nuori Voima -klubilla tiistaina 26.

Ilmastokriisin voi selättää myös ilman maakuoppaa ja Met-gaalan asuloistosta luopumista. Tarvitaan vain kuvittelua.

Tunnetun tekijän esikoisromaani on kuvaus maiden yli ulottuvasta perheestä ja vaikeista rakkauksista, jotka suku tuo mukanaan.

Fanifiktio on yhteisöllisen uudelleenkirjoittamisen muoto, joka tarjoaa lukijalleen rauhoittavan turvasataman pandemian keskellä. Samalla se haastaa alkuperäisen tekijän auktoriteettia.

Jaana Seppäsen suomennos välittää ilman pisteitä etenevän tajunnanvirran etevästi.
