Jutut

Miten naiseutta tuotetaan – Sisko Savonlahti ja Anni Ihlberg banalisoivat sukupuolen koreografiaa →

Omaelämäkerrallisissa romaaneissa on syytä nähdä enemmän kuin kertojan oma hankala elämä.

Kritiikki

Hoivan puolesta →

Hoivan vaaliminen ja keskinäisen riippuvuuden tunnustaminen ovat uusliberalistisessa yhteiskunnassa radikaaleja tekoja, jotka on liian usein sälytetty vain yhden sukupuolen vastuulle.

Essee

Naissymposiumi →

Neljä tuoretta naisajattelijoihin ja feministihistoriaan keskittyvää teosta rapauttaa väärinkäsitystä filosofiasta valkoisena partaviiksimiekkosten ketjuna. Historiaa tarkennetaan niin ensyklopediamaisella otteella, tarinallistamisella kuin ajattelun saaria ja mantereita hahmottelemalla.

Kritiikki

Vaari oppii lopulta →

Olavi Uusivirralle Hamletin rooli on myös paluu 1990-luvulle, jolloin hänen isänsä käänsi Shakespearea salkkuun. Kansallisteatterissa isälle on varattu haamun rooli.

Essee

Ofelia elää! →

Fanni Noroilalle Ofelian rooli ei ole unelmien täyttymys, mutta hän päätti tehdä siitä oman näköisensä.

Essee

Mihin Halloweenia tarvitaan? →

Myöhäissyksyn juhla antaa tilaa asioille, jotka kulttuurissamme yleensä siivotaan piiloon: peloille, pimeydelle ja kuoleman käsittelemiselle.

Essee

Toimitus tiedottaa: juttutarjoukset ja uusi toimitussihteeri →

Nuoren Voiman toimitus tiedottaa syksyn ajankohtaisista kuulumisista: uudesta toimitussihteeristä ja muutoksista juttujen tarjoamiseen liittyvissä käytännöissä.

Juttu

Huuma on ilmestynyt! →

Nuoren Voiman Huuma-numero julkaistaan Helsingin Suvilahdessa Tiivistämöllä Nuori Voima -klubilla tiistaina 26.

Juttu

Korulliset utopiat →

Ilmastokriisin voi selättää myös ilman maakuoppaa ja Met-gaalan asuloistosta luopumista. Tarvitaan vain kuvittelua.

Essee

Äidit, tyttäret ja heidän maailmansa →

Tunnetun tekijän esikoisromaani on kuvaus maiden yli ulottuvasta perheestä ja vaikeista rakkauksista, jotka suku tuo mukanaan. 

Kritiikki

Tulkintojen leikkikenttä →

Fanifiktio on yhteisöllisen uudelleenkirjoittamisen muoto, joka tarjoaa lukijalleen rauhoittavan turvasataman pandemian keskellä. Samalla se haastaa alkuperäisen tekijän auktoriteettia.

Essee

Romaanissa Brazzavillen oma J.K. Harju tallentaa kongolaista baarikulttuuria →

Jaana Seppäsen suomennos välittää ilman pisteitä etenevän tajunnanvirran etevästi.

Kritiikki