Valkoista huvia – ovatko Erika Vikmanin bileet avoimet kaikille? →
Erika Vikmanin ICH KOMME on valkoisen feminismin ylistyslaulu, jonka kertosäkeen sotilaallisissa huudoissa tiivistyy maailmanpoliittinen ahdinko, kirjoittaa Eliisa Ruusu.

Erika Vikmanin ICH KOMME on valkoisen feminismin ylistyslaulu, jonka kertosäkeen sotilaallisissa huudoissa tiivistyy maailmanpoliittinen ahdinko, kirjoittaa Eliisa Ruusu.

Neljä tuoretta naisajattelijoihin ja feministihistoriaan keskittyvää teosta rapauttaa väärinkäsitystä filosofiasta valkoisena partaviiksimiekkosten ketjuna. Historiaa tarkennetaan niin ensyklopediamaisella otteella, tarinallistamisella kuin ajattelun saaria ja mantereita hahmottelemalla.

Katja Raunion toinen kirja on kunnianhimoinen yritys patriarkaatin testamentiksi.

Tiina Lehikoisen Kukkien kapina on tiheän intertekstuaalinen satukirja, jossa irtaudutaan vanhentuneista arvoista ja kerrontatavoista.

Olen 7-vuotiaasta nähnyt, kuinka tyttöjen ja naisten elämistä tulee lukuja, tilastoja, hautoja ja ristejä niiden päälle, sanoo romanialainen runoilija Medeea Iancu. Hänen mukaansa romanialainen kirjallisuus kamppailee takapajuisen patriarkaatin varjossa.

Kuva: Joona Möttö Elsa Tölli (s. 1995) on helsinkiläinen runoilija, spoken word -artisti ja esiintyvä taiteilija.

Kaanonia ei voi räjäyttää, mutta uusia nimiä kannattaa koko ajan pudotella.

Etsimme fiktiosta esikuvia ja ikoneita, jotka nykyisin toimivat esiperseilijöinämme. Sukupolvensa äänet onnistuvat näin peittämään näkyvistä taiteensa laadun.

Millainen on turvallinen tila? Voiko ihminen punoa turvaverkon eläimelle? Entä itselleen? Tuomas Aitonurmi kirjoittaa taiteen kokemisesta, koulukiusaamisesta, parisuhteesta – ja turvan tunteesta, joka lipeää käsistä kuin saippua.

Alkuperäiskansojen naisten ongelmat eivät kytkeydy vain sukupuoliseen syrjintään, vaan alistamisen muodot ovat vielä laajempia. SIksi valkoinen feminismikin voi olla osa kolonialismia. Professori Rauna Kuokkanen luo katsauksen alkuperäiskansafeminismin menneisyyteen ja nykyhetkeen.

Nukkekaappi oli pienoismalli naisen maailmasta, kodista. Samalla se ilmensi ”koko tunnettua maailmaa” ja Hollannin asemaa globaalina kauppamahtina. Katja Matikainen kulkee Petronella Oortmanin nukkekaapissa.

Kaikki haaveilevat, että oma työ ymmärrettäisiin oikein. Mutta myös erimielisyys kannattelee. Kritiikistä blogissa.
