Uhmakkaita naisia ei ole tungokseksi asti: ei historiankirjoissa, populaarikulttuurissa tai edes mielikuvissamme. Silti Naiset joita ajattelen öisin sai Nelli Ruotsalaisen pohtimaan kirjailijan vastuuta.
Tuukka Sandström näkee päättyneessä Game of Thrones -sarjassa puolitiehen jääneen mimesiksen kuvauksen. Esseessään hän käsittelee Rene Girardin avittamana sitä, miksi sarjan loppu ei onnistunut.
Tämä juttu spoilaa, tietysti.
Parapsykologialla oli ihan pieni hetkensä tieteiden rinnalla, spiritismi oli mitä kuuminta ajanvietettä kun 1800-luvun ja 1900-luvun alun taidekaanoneita taottiin. Astrologit ovat nakutelleet vuosisatoja täsmällisiä tähtikarttoja syntymän hetken ja paikan mukaan, nyt heilläkin on onneksi tietokoneohjelmat.
Noitaperinteen välityksellä ilmaistu intuitiivinen ja yksilöllinen kokemus tulee kytkeä osaksi feminististä ajattelua. Se on liitettävä kriittisyyteen ja älyllisyyteen. Noitien poliittisuuteen johdattaa Riikka Ala-Hakula esseessään.
Kuvataiteen katsominen on vaikeaa. Blogissa Kupka, Taiteen musta kirja ja Vernon Lee.
Kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän kritiikkiä, naisen naurua ja feministin viestintää löytyy Sinua on petetty -kirjoituskokoelmasta. Kriitikko Herman Raivio toivoisi tuoreempia avauksia.
Miesten esineellistäminen voi paksusti. Anu Kaaja käy esseessään läpi sixpackin voittokulkua Peter Andren Mysterious Girl -musiikkivideosta tv-sarja Love Islandiin. Karnevaalin kärjessä kulkevat patsaiksi jähmettyneet Colin Firth ja Jeff Goldblum.
Tuula Amberla on soinut maakuntaradioissa 1980-luvulta lähtien, mutta kaupungissa hänet on välillä unohdettu. Elina Tervoselle hänen musiikkinsa on ollut turvapaikka ja feministinen esikuva, jossa on potentiaalia rikkoa maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu.
”Niin kauan kuin vielä on olemassa tuollaisia runotyttöjä, on maailmallakin toivoa!”
Runoilija-muusikko Lydia Lehtolaa on aina runotytötelty. Enää se ei mairittele. Nyt Lehtola murtautuu ulos lokerosta.
Nykyesseistiikan piirteistä hyvä tyyli on arvostetuimpia. Sen korostaminen kuitenkin kätkee lajin poliittisuuden.
Mitä yhteistä on kotimaisen punkbändin runkkausbiisillä ja 1700-luvun rakkausromaanilla? Anu Kaajan essee puhuu maailmankirjallisuuden klassikosta ja masturbaatiosta.
