Jutut

Leena Krohnin esseissä äänessä on oppinut oppimaton – eivätkä paradoksit jää tähän →

Leena Krohnin esseiden aikalaisanalyysi kompastelee, mutta omaelämäkerralliset jaksot onnistuvat avaamaan tien odottamattomalle.

Kritiikki

Savumerkkien lukemisesta →

Olli-Pekka Tennilän neljännessä runokokoelmassa opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan. Oikeat ja väärät tavat pakenevat kuin savu sormien välistä.

Kritiikki

Hajoilevia kokonaisuuksia →

Paul Celanin ja Inger Christensenin käännöskokoelmat kulkevat pirstaleista kokonaisuuksiksi ja päinvastoin. Ne tuovat esiin myös itsenäisten runoteosten kääntämisen tärkeyden yksittäisten runojen tai valikoimien sijasta.

Kritiikki

Suuri halaaja on poissa – Laila Hirvisaari 1938-2021 →

Kirjailija Harry Salmenniemellä on kollegastaan Laila Hirvisaaresta pelkästään hyviä muistoja. Hän tietää, ettei ole ainoa.

Juttu

Varokaa heikkoa taidepuhetta! →

Taiteesta kirjoittaminen kaipaa lisää tunnetta ja heittäytymistä, vähemmän taiteilijoiden päiden sisälle menemistä, kirjoittaa Anne Teikari kolumnissaan.

Kolumni

Pellisen ja Liuhdon sopimaton tuotteliaisuus →

Sami Liuhto ja Jyrki Pellinen ovat niin aktiivisia kirjailijoita, että heidän tuotantonsa haastaa hiljaisesti koko instituution. Lukiessa aukeaa uusia kukkia, kerroksellisuutta ja vapauden horisontti.

Essee

Nuoren Voiman kesä 2021 →

Kesä on täällä! Toimitus tiedottaa lehden ajankohtaisista asioista: avustajalistasta, toimitusharjoittelijasta, tulevien numeroiden juttutarpeista sekä kesän aikana tehtävistä lehtitilauksista.

Juttu

Pikku Nemecsek – eli kuinka kirjoittaa lapsuuden sodista? →

Pojat ryntäävät oppitunnilta ulos sotimaan. Tämä toistuu sukupolvesta toiseen. Mutta onko kukaan kronikoinut voittoja ja tappioita? Esseessä luetaan Ferenc Molnárin klassikkoromaania Koulupoikia.

Essee

Rakas baletti, perkeleeni →

Baletti on taiteen kentällä kummajainen, kapinallinenkin. Miten ikuista 1800-lukua elävää klassista balettia pitäisi katsoa vuonna 2021?

Essee

Mitä tiedämme Kreikasta? →

Komea Euripides-valikoima on pohjimmiltaan humanismin puolustus, suoranainen ihme, kun ajattelee Helsingin yliopiston klassisen filologian kokemia leikkauksia.

Kritiikki

Katso kylmään →

Harry Salmenniemen novellit ovat parhaimmillaan silloin, kun lukija tunnistaa niistä itsensä – vaikkei haluaisi.

Kritiikki

Yks fiktio, autolla kiitos! →

Natalia Kivikko kirjoitti kirjan elämästään Punavuoressa ja häpeällisestä muutosta metron päähän vanhempien ostamaan asuntoon. Mutta kuka on Natalia Kivikko?

Juttu