Jutut

Antti Hurskaisen Kuihtumisessa pudotellaan elävien kirjailijoiden nimiä vähemmän maireissa asiayhteyksissä. Silti se on kaikkea muuta kuin autofiktio.

Tuoreet esseekirjat punnitsevat elokuvan, historian ja nykykulttuurin suhteita ja politiikkaa perinteisin ja modernein menoin, hillitysti ja villitysti.

Kolme tuoretta käännösrunoantologiaa tarjoilee lavean, mutta paikoin epätasaisen kattauksen albanialaista, bulgarialaista ja latvialaista lyriikkaa suomenkieliselle lukijalle.

Autofiktion ja ilmastoahdistuksen törmäys on vääjäämätön, mutta tarpeellinen. Jenny Offillin ja Saila Susiluodon proosateokset laajentavat ilmastofiktion genreä tunnustukselliseen suuntaan.

Silvia Hosseinin tuore esseekokoelma kulkee tyylikkäästi linnunlaulun keveydestä anaalifistelin kurimukseen. Esseeminä on perinteinen intellektuelli, joka korostaa omaa vastahankaisuuttaan silloinkin, kun ajatus on yleisesti hyväksytty.

Kertomuskritiikistä on tullut niin valtavirtaista, että aihetta käsittelevä tietokirja yllättää kertomusmyönteisyydellään. Kari Hotakainen ei sen sijaan vie Tarinaansa tarpeeksi pitkälle. 

Internetin nykyajattelijat kirjoittavat kaptologiasta, memobiileistä ja ajan rakenteen romahtamisesta.