Jutut

Rigor mortis Kouvolassa →

Antti Hurskaisen Kuihtumisessa pudotellaan elävien kirjailijoiden nimiä vähemmän maireissa asiayhteyksissä. Silti se on kaikkea muuta kuin autofiktio.

Kritiikki

Mitä on nykyaika? kysyy enimmäkseen ruotsinkielisten huippukirjoittajien esseeantologia →

Monipuolisen Här/nu -antologian loimussa voi lämmitellä huomiseen, jolloin näillä sivuilla julkaistaan podcast-muodossa odotettu Nykyaika 2021 -tapahtuma.

Kritiikki

Mitä on nähty, mitä on totuttu näkemään, mitä muutkin ovat nähneet? →

Tuoreet esseekirjat punnitsevat elokuvan, historian ja nykykulttuurin suhteita ja politiikkaa perinteisin ja modernein menoin, hillitysti ja villitysti.

Kritiikki

Onko Aivot poltettava? →

Catherine Malaboun filosofinen pamfletti kannustaa ottamaan aivot haltuun. Se myös muistuttaa, että muovautuvuudellakin on rajansa.

Kritiikki

Runoantologia on vaikea laji →

Kolme tuoretta käännösrunoantologiaa tarjoilee lavean, mutta paikoin epätasaisen kattauksen albanialaista, bulgarialaista ja latvialaista lyriikkaa suomenkieliselle lukijalle.

Kritiikki

Rakas päiväkirja, olen ilmastoahdistunut →

Autofiktion ja ilmastoahdistuksen törmäys on vääjäämätön, mutta tarpeellinen. Jenny Offillin ja Saila Susiluodon proosateokset laajentavat ilmastofiktion genreä tunnustukselliseen suuntaan.

Kritiikki

Perinnetietoista pyrähtelyä kulttuurin valtatiellä →

Silvia Hosseinin tuore esseekokoelma kulkee tyylikkäästi linnunlaulun keveydestä anaalifistelin kurimukseen. Esseeminä on perinteinen intellektuelli, joka korostaa omaa vastahankaisuuttaan silloinkin, kun ajatus on yleisesti hyväksytty.

Kritiikki

Solidaarisuus on parasta taidepolitiikkaa →

Taiteilijoiden toimeentulo-ongelmien ratkaiseminen edellyttää kriittisen tietoisuuden nostattamisen lisäksi konkreettisia toimia.

Juttu

Kertomuksen kunnianpalautus →

Kertomuskritiikistä on tullut niin valtavirtaista, että aihetta käsittelevä tietokirja yllättää kertomusmyönteisyydellään. Kari Hotakainen ei sen sijaan vie Tarinaansa tarpeeksi pitkälle. 

Kritiikki

Hiljaisuuden ja katveiden tulkki – Liisa Enwald 1946-2021 →

Lauantaina 13.3.2021 ALS-tautiin menehtynyt Liisa Enwald oli pitkän linjan esseisti ja omaperäinen ajattelija, joka antoi myös ujoudelle äänen. Juhana Henrikki Harjun esseen lisäksi julkaisemme Enwaldin viimeisen haastattelun.

Juttu

Kuinka käyttäjä kaapataan? →

Internetin nykyajattelijat kirjoittavat kaptologiasta, memobiileistä ja ajan rakenteen romahtamisesta.

Kritiikki

Sammakkoprinssin tarina – miten työväenluokkaa esitetään →

Yläluokkaisten naisten ja työväenluokkaisten miesten välisten romanssien kuvauksissa duunarimiesten rooliksi lankeaa olla ikuisesti viriili ja alkukantaisen autenttinen. 

Essee