Realismiodotuksen puuduttama suomalainen lukijahorisontti murtuu esseekirjoissa. Arviossa Siru Kainulaisen elämäkerta lukijana, romaanien lopetuksia luotaava Maailmojen loput sekä Jaana Seppäsen peloton Outokuoriaiset.
16. kesäkuuta on Bloomsday, James Joycen Ulysses-romaanin tapahtumapäivä, jota juhlitaan antaumuksella erityisesti Dublinissa. Joyce kuitenkin kirjoitti teoksen manner-Euroopassa ensimmäisen maailmansodan aikana ja jälkeen. Asuinpaikoista erityisesti Trieste muistuttaa Dublinia monin tavoin. Paula Hotti raportoi.
Pelle Romantikan kuvitettu runoteos/äänilevy voisi kokonaisuutena käydä taiteilijakirjasta, mutta luonnosta se ei varsinaisesti kerro. Mikä on onni, sillä luonto on ihmisen luomus, kirjoittaa Johanna Osváth.
Ihanteettomuus oli parhaimmillaan 1920-luvulla. Ja silloin eli ja kirjoitti Henry Parland.
Tuukka Sandström näkee päättyneessä Game of Thrones -sarjassa puolitiehen jääneen mimesiksen kuvauksen. Esseessään hän käsittelee Rene Girardin avittamana sitä, miksi sarjan loppu ei onnistunut.
Kesä on melkein kukkeimmillaan, mutta polku vie aina kohti hiljaisuutta. Leena Sainio, Nuoren Voiman kesärunoilija, muistuttelee kuolevaisuudesta.
Viime viikolla ilmestyi käännös Charles Baudelairen Kielletyistä runoista. Julkaisu on varsin poikkeuksellinen – kyse ei ole mistä tahansa runovihkosesta, vaan monitaiteisesta taiteilijakirjasta.
Kuin markkinoiden lakeja uhmaten Tampereen kirjallisen elämän kivijalka on ollut kirjakauppa Hämeenpuistossa. Tammikuun lopulla tamperelaisen kirjallisuusväen parissa levisivät murheelliset uutiset: Teos & Tulenkantajat sulkee.
Mahdollisuus, siis pakko, valita saa meidät uskomaan, että olemme itse syyllisiä kaikkeen epäonneen elämässämme. Olga Palo etsii variaatiota vapauden ideaan kolumnissaan.
Arda Yildirimin monologinovellissa matka on tärkeämpi kuin päämäärä.
Uudelleenkirjoituksessa Theofrastoksen Luonteista antiikin Kreikan paikkojen rinnalle tulee oman ajan miljöö. Niinpä itara siirtää vaikka kivipaaden anastaakseen kolikot vainajan silmiltä mutta menee myös saunaan vain, jos toinen tarjoaa oluet.
”Kun täytämme 17, meidät kuljetetaan junalla kaupungin laidalla olevaan keskukseen.” Paula Jordmanin novelli sijoittui toiseksi 13-17-vuotiaiden sarjassa.
