Aktivismi ei nykyään ole niinkään vastakulttuuria kuin ”hyvää jengiä, hyvää meininkiä ja luovaa yleisöä”, aktivisti Leo Straniuksen sanoin. Herman Raivio luki Antonio Montin ja Pontus Purokurun ansiokkaan aktivismihistorian ja löysi koomisia yksityiskohtia, mutta myös lukuisia aloja ja ilmiöitä, joissa kansalaisliikkeet ovat toimineet edelläkävijöinä.
Oivaltavat, tuoreet ja monipuoliset käännökset ovat itseään kunnioittavan kirjallisuuslehden sokeri ja suola. Siksi päätimme täällä Nuoressa Voimassa panna pystyyn kunnon käännösjahdin!
Eräs pieni poika asuu aaveiden täyttämässä kulissikaupungissa, joka valmistautuu vuosittaiseen paraatiin. Palkitun kiinalaisen spefi-kirjailija Xia Jian (s. 1984) novelli ”Sadan aaveen öinen paraati” yhdistää kummitustarinaperinnettä kysymyksiin teknologiasta ja inhimillisen luonteesta. Sen ovat kääntäneet suoraan kiinasta Cui Ke, Leng Yuhan ja Eero Suoranta, ja kuvittanut Sofia Koistinen.
Nuoren Voiman Liitto Harjoittelija Nuori Voima -lehteen * 110-vuotias Nuori Voima -lehti etsii korkeakouluharjoittelijaa.
Länsimainen filosofia järjestää maailmaa hierarkkisiin käsitteisiin, jotka kuvaavat todellisuutta aina vain tarkemmin. Suomalais-ugrilaisten kielten juuret ovat kuitenkin toisaalla, meditatiivisessa kulttuurissa, jossa maailma on rinnakkaisten ja sisäkkäisten merkitysten kokonaisuus.
Vuonna 1877 Fjodor Dostojevski oli 56-vuotias. Luonnostellessaan pääteostaan Karamazovin veljekset hän julkaisi parikymmensivuisen fantasia- ja scifi-novellin Naurettavan ihmisen uni. Miksi Dostojevski lähti kirjoittamaan viimeiseksi jääneeseen novelliinsa spefi-tekstiä, avaruustarinaa ja utopiaa?
Sinä olet kusipää. Sinä olet suomalaisen kirjallisuuden vihatuin hahmo. Mutta minä rakastan sinua.
Oletko aina halunnut kirjoittaa kulttuurilehteen, esimerkiksi Nuoreen Voimaan? Näillä askelmerkeillä pääset pitkälle.
Ihmisen elämä on surkean lyhyt. Paitsi rockin suurmieselämäkerrassa, joka nuottaa pohjaa myöten lapsuuden aluslevät eikä osaa käsitellä löydöksiään.
Maailmanloppuakin enemmän minua ahdistaa näkymä, jossa ainoa keino sen välttämiseksi olisi ekofasistinen totalitarismi, ihmisten enemmistön pitäminen väkivalloin köyhänä, kirjoittaa Vesa Rantama esseessään Pentti Linkolan apokalyptisesta ajattelusta.
Viikkoa jälkeen uuden Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman Sotilaan ensi-illan ystäväpiirini on yksimielinen siitä, ettemme tarvitse enää yhtään uutta sotaelokuvaa. Eikä elokuvasta pidä ainakaan liikuttua.
Parasta olisi, jos museoissa pidettäisiin esillä vain yhtä teosta kerrallaan, kirjoittaa Silvia Hosseini esseessään.
