Savua romantiikan raunioilla →
Itsenäinen Suomi täytti sata vuotta. Murheellisten laulujen ihanan isänmaan perintö toistuu juhlavuoden kuvastossa. Mistä saimme rakkaan paradoksimme, kysyy esseessään Lassi Saario.
Essee
Jutut
Esseet
Haastattelut
Kesäklassikko
Kolumnit
Kritiikit
Muut jutut
Runot ja novellit
Nuoren Voiman toiseksi päätoimittajaksi Vesa Rantama →
Nuori Voima -kulttuurilehti siirtyy työparimalliin vuoden 2018 alusta.
Juttu
Muutoksia Nuoren Voiman julkaisemisessa 2018 – kritiikki siirtyy osaksi emolehteä ja verkkosivuja →
Ensi vuoden alusta Nuori Voima alkaa ilmestyä viidesti vuodessa. Samalla Kritiikki-lehti lopetetaan, ja jatkossa arvioita julkaistaan enemmän Nuoressa Voimassa ja sen verkkosivuilla.
Juttu
Nuoren Voiman julkaisutahti muuttuu →
Tähän ingressi
Juttu
Haastattelussa tulevaisuuden ihminen →
Nimimerkki ”Huckin” humoristinen dystopia vuodelta 1904 on esimerkki varhaisesta suomi-scifistä. Julkaisemme sen ensi kertaa suomennettuna.
Runot ja novellit
Nuoren Voiman avustajapalkinto 2017 Veera Koivaaralle ja Veli-Matti Huhdalle →
Perinteikäs palkinto jaettiin Nuori/Voima-klubilla Korjaamon Vintillä. Palkinnolla halutaan nostaa esiin se arvokas työ, jota kulttuurilehtien avustajat tekevät kirjallisuuden kentällä intohimonsa voimin.
Juttu
Aikamme estetiikka: kapitalistinen realismi →
Kun haluamme taiteen ottavan kantaa tai tuottavan hyvinvointia, saamme laiskoja ja yhdentekeviä teoksia, joiden sisällön tiedämme jo etukäteen. Mitä vaikkapa Ai Weiwei halusi sanoa, kun makasi syyrialaispoikana rannalla? Tiedät kyllä.
Essee
Perse paljaana purkupallon päällä →
”Miley Cyrusin Wrecking Ball -musiikkivideosta noussut keskustelu osoittaa, ettei nainen voi paeta kehoaan ja että feministiksi julistautuvan naisen on oltava kahta tarkempana. Vähäpukeisen naisen ympärille rakentuukin umpikuja. Oletuksena on, että naisen seksuaalisuus on aina hyväksikäytettävissä, aina ensisijaisesti muita varten. Se on itsetuhoista, se on sekavaa, se ei koskaan ole vain nautintoa. Kaikella tällä vimmalla puutumme siis naisen kehoon, emme yhteiskunnan asenteisiin.”
Essee
Suur-Suomesta feminismiin ja Kekkoseen – scifiä on kirjoitettu Suomessa jo 1800-luvulta saakka →
Ensimmäinen suomalainen tieteistarina julkaistiin jo vuonna 1803, ja toiseen maailmansotaan mennessä tieteiskertomuksia oli kirjoitettu jo tusinoittain. Tieteiskirjallisuudella on siis ollut vahva jalansija Suomessa jo varhain. Mutta mitä on Suur-Suomi-scifi tai insinööri-scifi?
Juttu
Menesty tai häviä →
Asta Lepän esseeteoksen pääkysymys on, miten suomalaiset ja keskiluokka suhtautuvat köyhiin. Voittajien varjot ottaa kiinnekohdakseen Lepän tarkan havainnoinnin, mutta ei epäröi sanoa asioita liioitellen ja ironisestikin.
Kritiikki
Yksinäisten miesten tarinoita →
Olavi Koistisen esikoisnovellit paljastavat tavallisuuden takana piilevän omituisuuden.
Kritiikki
Kirjallisuustieteet kutistuivat Helsingin yliopistossa →
Yleisessä kirjallisuustieteessä opetustarjonta putosi puolella ja kotimaisessa kirjallisuudessa hieman alle kolmanneksella viime vuodesta. Lisäksi kotimaisen kirjallisuuden ja kahden muun opintosuunnan yhteisistä aloituspaikoista 30 jäi täyttämättä.
Juttu
